Piirreteoriat
- Catteli, Allport, Eysenck, Costa, McCrae, Murray
- puutteet: kehitysteorian puute, mitkä piirteet muodostavat persoonallisuuden? Mitkä tärkeitä?
Piirreteorian suhde persoonallisuuteen
- pysyvät käyttäytymismallit voidaan ennustaa hänen persoonallisuuden piirteiden avulla
- piirre: rajattu olennaiset adjektiivit, jotka kuvaavat ja skaalaavat yksilöitä
Faktorianalyysimenetelmä
- monimuuttajamenetelmä, jossa tietoa muutetaan ja pelkistetään, jotta saadaa pääkohdet esiin
- lista piirteitä, tilastollisesti eroitetaan peruspiirteet pintapiirteistä
- korrelaatiot piirteiden välillä
- ei kerro mikä aiheutti minkä
- Cattell: "piirteet vain tilastoja, eivät oikeasti olemassa"
- Allport: "Onpas!"
- Q-data, questionnaire itse-arvioinnit, lomakkeet, monivalinnat, vertaisarviot
- T-data, test data, kontrolloidut testit
- L-data, life data, yksilön elämästä kerätty tieto
- Faktorianalyysi = teoreettista perustelua
Hereditary = perinnöllisyys vanhemmilta
Innate = perinnöllisyys ja geenien muunnokset ja siirtymät
Congenital = kohdussa tulleet sivuvaikutukset sikiöön = synnynnäinen
=> vaikuttavat koko elmän, tilanteet vaihtelevat niin geenit menee päälle ja pois...
- Allport: "Dynaaminen järjestys, joka päättää yksilön sisäisten psykofyysisten järjestelmien avulla hänen piirteensä ja käytöksensä ja ajatukset."
- kaikilla omat uniikit pääpiirteet
- korostaa piirteitä - Freud korosti viettejä
Funktionaalinen vastaavuus
- piirre on sisäinen rakenne, joka muokkaa ulkoatulevat ärsykkeet piirteen suuntaisesti vastaaviksi -> piirre ohjaa sopeutumista kja käyttäytymisen muotoja
- yksilöllä piirteet: näkee monet ärsykkeet samoin
- johdonmukaisuus: yleiset piirteet + omat osat
Yleiset piirteet
- biologisen ja kulttuurinse taustan takia jaetut yleistason yhtäläiset piirteet
- organisoivat myös persoonallisuutta = eivät kerro tutkimukselle mitään ainutlaatuisuudesta
Funktionaalinen autonomia
- piirteet tulevat riippumattomiksi lapsuuden varhaisista alkuperästä
-> ei tarvitse terapiassa selvittää varhaisia taustoja
- menneisyys ei määrää aikuisen persoonallisuutta (paljon vastustusta tälle väitteelle)
Allport: Proprium
- persoonallisuuden ydin
- yksilön oma tai yhden itseys
- ihmisen psyyken kerrosten alla on muuttumaton ydin, joka määrittelee keitä olemme
- positiivinen lataus
Personal disposition = henk. koht. taipumukset
- piirre = yksilölle ominainen neuropsyykkinen rakenne
- ei ole kahta samanlaista
- idiografiset metodit ottavat huomioon jokaisen yksilöllisyyden
- hyvän henk. koht materiaali hyvää; päiväkirjat yms.
The Big Five (Costa & McCrae, 1980-1990)
I Ekstroversio, ulospäinsuuntautunut
II Agreeableness, miellyttävyys
III Conscientiousness, huolellisuus, omantunnon tarkkuus
IV Neurotiscm, neuroottisuus
V Openness, avoimuus kokemukselle
I Ekstro: energinen, innostunut, sos. suuntautunut, hallitseva, sujuva, puhelias
Intro: ujo, alistuva, hiljainen
II High agree: ystävällinen, yhteistyökykyinen, luottavainen, lämmin, symppis, altruisti
Low agree: kylmä, epäystävällinen, riidanhakuinen
III Epäimpulsiivisuus: varovainen, jäsentynyt, vastuullinen, riippuvainen muista
Impulsiivinen: huoleton, epäorganisoitu, riippumaton
IV Heikko emootioiden säätely: hermostuneisuus, herkkähermoisuus, kereys, mielialavaihtelut
Vakaat, tasaiset emootioiden säätelyt: rauhallinen
V Kulttuurisesti suuntautunut: mielikuvituksellinen, fiksu, omaperäinen, taiteellinen, epäsovinnainen
Epäkulttuurisesti suuntautunut: pinnallinen, yksinkertainen
- Implisiittinen persoonallisuusteoria:
- ihmisten taipumus nähdä johdonmukaisuuksia ja vinoutumia henkilöhavainnoissa, persoonallisuutta koskevissa arvioissa
- tiettyjen piirteiden nähdään kuuluvan yhteen väärin perustein
- arvioivat voivat nähdä väärin
- ihmisillä on tapana nähdä toisia ihmisiä samoilla dimensioilla, vaikka niitä ei oikeasti olisikaan
- tutkijan syytä pohtia: kuinka paljon tuon omaa?
Hans Eysenckin kolmen tyypin piirreteoria
- biologinen determinismi ja perinnöllisyys kaikessa
E ekstraversio, ulospäinsuuntautunut - aivoverkostoon aktivoiva järjestelmä-> biologisesti määräytyvä
N Neuroottisuus, pelokkuus - limbinen järjestelmä, tunteet, syvällä aivoissa, amygdala l. pelkokeskus, hermoston välittäjä aineiden tasolla seksi, pelko ja aggressio analysointia
P Psychotism, julmuus (uusin piirre) - sisäeritysrauhasten toimintaa, seksuaalisuuden säätelyyn
=> palautetaan toiminta biologiaan
Motiivit
- tekijä, joka saa aikaan tietyt käyttäytymismuodot
- sisäisiä, etsivät ilmaisua
- piirteiden alla, yksinkertaisempia
- tavoitteet
- elämäntavoitteet
- lyhytkestoiset tavoitteet
H. Murrayn tarpeet
- tarve saavuttaa jotakin; hyväksyntää, kiintymystä...
n Ach (Need for achievement)
- kiinteä suhde menestymiseen
- menestyksen määrä olennaista, ei laatu
- ei yhteistyötä
n Aff (Need for Affiliation)
- haluaa seuraa, yhteyksiä sosiaalisista ympäristöistä
Allportin nonverbaaliset ilmaisutyylit
= äänenkäyttö, rytmi, intonaatiot, kasvojen ilmeet, eleet, liikkeet, maneerit
Emotionaalinen ilmaisu = yksilöllä omat tavat ilmaista tunteitaan (ilmaisu vs. pidättyvyys)
=> konteksti tärkeä
Piireteorioiden yhteenveto:
- vaihteleva suosio
- paljon tilastotietoa
tutkiminen ja nimeäminen sekavaa
- mekaanisia luetteloita
- teennäisiä
- kehitysprosessit puuttuvat
- tilannesidottuja
- ihmiset muuntelee käyttäytymistään kontekstista riippuen
Biologinen teoria
- Darwin, Pavlov, Eysenck, Galton
- evoluutiopersoonallisuusteoria -Darwinin teorian sovellus, eloonjääminen. geeneissä, monien evoluutioiden kohtauspaikka
- Luonnon valinta
- tietyt lajin sopeutumista edistävät ominaisuudet pyritään säilyttämään
- geneettiset persoonallisuustyypit: Downin syndrooma, ystävällinen huolehtiva, Angelmanin syndrooma, oraalinen, ystävällinen
Pavlovin temperamenttitutkimus
- temperamentti = vakaat yksilölliset erot tunne reakoinnissa
- erilaiset vastaukset hermoston toiminnoissa ikäviin ärsykkeisiin
Sunday, April 27, 2008
Persoonallisuuspsykologia, luento 5
Psykodynaamisia teoreetikkoja
Carl Jung - kollektiivinen tiedostamton, arkkityypit, kompleksit
Alfred Adler - sosiaaliset vaikutteet
Karen Horney - naisten konseptit
Erik H. Erikson - lapsuudesta aikuisuuteen, elämänkaari
Ego- tai uusi analyysi -psykologiat
- Minän tunteiden tärkeys ja riippumattomuus viettiperusteista, jotka tulevat kanssakäymisestä ja konflikteista
- minän tunto (sense of self, ego) persoonallisuuden ydin
- ego, minä = yksilöllisyyden ydin
- historia ja juuret psykoanalyysissä
- paino motivaatioissa ja sosiaalisessa interaktiossa
Analyyttinen psykologia (Jung)
- mieli jaettu kolmeen osaan
1. tiedostava ego - itsen tunto
2. henkilökohtainen tiedostamaton - ajatukset ja tunteet eivät osa tiedostettua ajattelua - menneisyys ja tulevaisuus kompensoivat ja tasapainottavat tiedostettuja asenteita ja ideoita
3. kollektiivinen tiedostamaton
- tietyt psyykkiset elementit, jotka kulkevat sukupolvesta toiseen tiedostamattoman kautta
- universaalist arkkityypit - tunnesymbolit - antavat mahdollisuuden reakoida ennalta-arvattavasti ärsykkeisiin - "jäliä menneistä tapahtumista"
Arkkityypit
- jokaisessa osa jotain, määräävät historiaa, periytyviä
- Animus = miehellisyys naisessa, anima = naisellisuus miehessä
- Mother - äiti - hedelmällinen
- Sankari - looking good
- Demoni - trouble person
- Maagikko - viihdyttäjä
- Persona - sosiaalinen fasadi
- Shadow - dark side (kollektiivinen ilmentymä)
- joukko emotionaalisesti ladattuja tunteita, ideoita ja ajatuksia, jotka ryhmittyvät tietyn teeman ympärille
- vahvuus määräytyy libidon eli psyykkisen energian tai "arvon" mukaan
- persoonallisuus muodostuu vastakkaisista arvoista, jotka jatkuvasti vetävät toisiaan puoleensa
Kompleksi
- kätketyt pyrkimykset muodostavat ajatusryppään ja vaikuttavat myöhempään käyttäytymiseen
- lapset taistelevat pienuutta ja voimattomuutta vastaan -> alemmuuskompleksi
- psyyken sisäinen, mutta näkyy yleensä sosiaalisissa tilanteissa
Mielen toiminnot
- aistiminen, ajattelu, tunteminen, intuitio
- rationaalinen puoli = aistiminen ja ajattelu
- irrationaalinen puoli = tunteminen ja intuitio
->parin sisällä jännitteitä, josita aiheutuu: ekstroversio = ulospäinsuuntautunut, libido ulkomaailmaan, introversio = sisäänpäin kääntynyt, psyykkinen energia mielen sisään
Myers-Briggs-tyypit
S Sensation = koettaa tavoittaa sen hetkisestä maailmasta täyteläistä kokemusta
I Intuitio = arvuuttelee, etsii oivalluksia, ei rationaalisesti suunnattua
A Ajattelu = pohdinta, järjestys, järjen periaate
T Tunteminen = järjestyksen etsiminen, sopusointuinen arvojärjestys itselle, tunne ratkaisee
Asenteet: Ekstrovertti ulospäin objekteihin ja ihmisiin
Introvertti sisäänpäin konsepteihin ja ideoihin
Havaitseva virittynyt vastaanottamaan ulkopuolelta tulevaa informaatioita
Arvioiva tekee päätöksiä, etsii ratkaisua, organisoi aktiviteettejä
Individuaalipsykologia (Alfred Adler)
- perustuu yksilön motivaatioihin
- yksilö muodostaa yhteisön jäsenen
- tavoitteiden muodostus ja asettaminen ihmiselle -teleologia
- huolehtia yhteisön elinolosuhteista -> yksilöt ehkäisevät ennakolta persoonallisuuden kehityksen esteitä -> ennaltaehkäisy
Kompleksit
Alemmusskompleksi
- normaalit avuttomuuden kokemukset ja niiden liioittelut -> toivottomuus
Ylemmyyskompleksi
- "minä voitan kaikki, en ole mikään pienokainen"
- voimakasta
näyttämistä sos. tilanteissa
- alemmuuden ylikompensaatio
Muut Adlerin jutut
1- elimellinen alemmuuden tuntemus
-> jokainen syntyy jonkun fyysisen vajaavuuden kanssa -> motivoi ratkaisuja
2- agressiovietti
-> reaktiivista yksilön havaitsemaan avuttomuuteen, puretaan ulospäin, vähennetään kyvyttömyyden kokemusta
- Adler luopui tästä teoriasta myöhemmin
3- maskuliininen protesti
- yksi versio ylikompensaatiosta
- koetetaan irtautua vanhempien odotuksista, "minä pystyn" lapsi sanoo
- oman jämäkkyyden korostaminen
- Adler luopui tästä teoriasta myöhemmin
Pyrkimys täydellisyyteen = henkilöt, jotka eivät jämähtäneet alemmuuskompleksiin, ovat tavoittelemassa täydellisyyttä... häh?
-> fiktiiviset tulevaisuuden odotukset vaikuttavat enemmän kuin menneisyyden kokemukset, ihminen elää ikään kuin tavoitteet olisivat totta ("rehellisyys maan perii")
- omat viat häviävät kun päämäärät antavat motivaatioita ja keskittymiskykyä
Syntymäjärjestys motivoi myöhempää käytöstä
- esikoinen on suosikki ja huippusuorittaja, toinen on kilpaileva ja näyttämisenhaluinen, kuopus on hemmoteltu, luova ja kapinallinen.
- ihmiset yrittävät ylittää heikkoutensa toimiakseen tuottavasti, tuottaakseen hyvää yhteisölle
Karen Horney, naisten juttuja
- hylkäsi peniskateuden -> alemmuus tulee naisille yhteisön ja perheen asenteista ja tavoista; uskosta, että naisen täytyy olla miehen rakkauden tuki; kulttuuri nostaa maskuliinisuutta
- Perusahdistus: lapsen yksinäisyyden pelko, avuttomuus ja turvattomuus -> nousee sosiaalisista konflikteista perheessä ja yhteisössä
- lapset eivät heti löydä paikkaansa - täytyy torjua vihamielisiä ajatuksia aikuisia kohtaan, jotta edes jotenkin sais omat tarpeensa tyydytettyä
- Sopeutumistyylit perusahdistukseen: ristiriita, joka juontaa lämpiminen ihmissuhteiden puutteesta:
passiivinen tyyli= alistuminen, totteleminen
aggressiivinen = itsepäisyys
vetäytyvä = ei ollenkaan emotionaalisesti mukaan, eristäytyminen
Minuuden käsitys
- todellinen: yksilö itse havaitsee itselleen
- halveksittu: alemmuuden kokemukset, puutteellisuudet, havaittu negatiivisen palautteen pohjalta
- ideaali: minkälainen pitäisi olla, "pakko"
-> terapian tarkoitus etsiä ja hyväksyä todellinen minuus, jos ei niin neuroottisuus
Selviytymiskeinot (neuroottiset): Persoonallisuus liikkuu
1. Ihmistä kohti = turvallisuus toisilta, toiset ohjaa, rakkaus
2. ihmisiä vastaan, vastustetaan = täytyy saada tunnustusta ja huomiota toisten kustannuksella
3. Ihmisistä pois päin = vältää haavoittumista, kuoreen vetäytyjä, "olen halveksittu"
10 neuroottista tarvetta (perusahdistuksen patenttiratkaisut):
Liiallinen tukeutuminen:
- tunteen saaminen, myötätunto
- kumppanin saaminen, ei voi olal yksin
- oman elämän kapeuttaminen, rajoittaminen
- valta
- toisten riisto, alistaminen
- sosiaalinen tunnustus ja arvo
- henk. koht. suorittaminen
- liiallinen ihailu
- itseriittoisuuden korostus ja itsenäisyys
- täydellisyys ja taivuttamattomuus
Objektisuhdeteoriat
- mielen vietit ohjaavat persoonallisuuden sisäistyneitä objekteja
- varhaiset mieleikuvat ja fantasiat vuorovaikutuksesta
- sosiaaliset suhteet opettavat lasta
- fokus ihmissuhteiden tärkeydessä
Margaret Mahler: symbioosi = iduillaan oleva itseys sulautunut hoitajaan
symbioottinen psykoottinen = vahvat tunnesiteet, joten ei muodosta "itseä"
normaali symbioosi = sidoksesta erillistyy ja kehittyy empatia ja yksilöllinen ihminen
Carl Jung - kollektiivinen tiedostamton, arkkityypit, kompleksit
Alfred Adler - sosiaaliset vaikutteet
Karen Horney - naisten konseptit
Erik H. Erikson - lapsuudesta aikuisuuteen, elämänkaari
Ego- tai uusi analyysi -psykologiat
- Minän tunteiden tärkeys ja riippumattomuus viettiperusteista, jotka tulevat kanssakäymisestä ja konflikteista
- minän tunto (sense of self, ego) persoonallisuuden ydin
- ego, minä = yksilöllisyyden ydin
- historia ja juuret psykoanalyysissä
- paino motivaatioissa ja sosiaalisessa interaktiossa
Analyyttinen psykologia (Jung)
- mieli jaettu kolmeen osaan
1. tiedostava ego - itsen tunto
2. henkilökohtainen tiedostamaton - ajatukset ja tunteet eivät osa tiedostettua ajattelua - menneisyys ja tulevaisuus kompensoivat ja tasapainottavat tiedostettuja asenteita ja ideoita
3. kollektiivinen tiedostamaton
- tietyt psyykkiset elementit, jotka kulkevat sukupolvesta toiseen tiedostamattoman kautta
- universaalist arkkityypit - tunnesymbolit - antavat mahdollisuuden reakoida ennalta-arvattavasti ärsykkeisiin - "jäliä menneistä tapahtumista"
Arkkityypit
- jokaisessa osa jotain, määräävät historiaa, periytyviä
- Animus = miehellisyys naisessa, anima = naisellisuus miehessä
- Mother - äiti - hedelmällinen
- Sankari - looking good
- Demoni - trouble person
- Maagikko - viihdyttäjä
- Persona - sosiaalinen fasadi
- Shadow - dark side (kollektiivinen ilmentymä)
- joukko emotionaalisesti ladattuja tunteita, ideoita ja ajatuksia, jotka ryhmittyvät tietyn teeman ympärille
- vahvuus määräytyy libidon eli psyykkisen energian tai "arvon" mukaan
- persoonallisuus muodostuu vastakkaisista arvoista, jotka jatkuvasti vetävät toisiaan puoleensa
Kompleksi
- kätketyt pyrkimykset muodostavat ajatusryppään ja vaikuttavat myöhempään käyttäytymiseen
- lapset taistelevat pienuutta ja voimattomuutta vastaan -> alemmuuskompleksi
- psyyken sisäinen, mutta näkyy yleensä sosiaalisissa tilanteissa
Mielen toiminnot
- aistiminen, ajattelu, tunteminen, intuitio
- rationaalinen puoli = aistiminen ja ajattelu
- irrationaalinen puoli = tunteminen ja intuitio
->parin sisällä jännitteitä, josita aiheutuu: ekstroversio = ulospäinsuuntautunut, libido ulkomaailmaan, introversio = sisäänpäin kääntynyt, psyykkinen energia mielen sisään
Myers-Briggs-tyypit
S Sensation = koettaa tavoittaa sen hetkisestä maailmasta täyteläistä kokemusta
I Intuitio = arvuuttelee, etsii oivalluksia, ei rationaalisesti suunnattua
A Ajattelu = pohdinta, järjestys, järjen periaate
T Tunteminen = järjestyksen etsiminen, sopusointuinen arvojärjestys itselle, tunne ratkaisee
Asenteet: Ekstrovertti ulospäin objekteihin ja ihmisiin
Introvertti sisäänpäin konsepteihin ja ideoihin
Havaitseva virittynyt vastaanottamaan ulkopuolelta tulevaa informaatioita
Arvioiva tekee päätöksiä, etsii ratkaisua, organisoi aktiviteettejä
Individuaalipsykologia (Alfred Adler)
- perustuu yksilön motivaatioihin
- yksilö muodostaa yhteisön jäsenen
- tavoitteiden muodostus ja asettaminen ihmiselle -teleologia
- huolehtia yhteisön elinolosuhteista -> yksilöt ehkäisevät ennakolta persoonallisuuden kehityksen esteitä -> ennaltaehkäisy
Kompleksit
Alemmusskompleksi
- normaalit avuttomuuden kokemukset ja niiden liioittelut -> toivottomuus
Ylemmyyskompleksi
- "minä voitan kaikki, en ole mikään pienokainen"
- voimakasta
näyttämistä sos. tilanteissa
- alemmuuden ylikompensaatio
Muut Adlerin jutut
1- elimellinen alemmuuden tuntemus
-> jokainen syntyy jonkun fyysisen vajaavuuden kanssa -> motivoi ratkaisuja
2- agressiovietti
-> reaktiivista yksilön havaitsemaan avuttomuuteen, puretaan ulospäin, vähennetään kyvyttömyyden kokemusta
- Adler luopui tästä teoriasta myöhemmin
3- maskuliininen protesti
- yksi versio ylikompensaatiosta
- koetetaan irtautua vanhempien odotuksista, "minä pystyn" lapsi sanoo
- oman jämäkkyyden korostaminen
- Adler luopui tästä teoriasta myöhemmin
Pyrkimys täydellisyyteen = henkilöt, jotka eivät jämähtäneet alemmuuskompleksiin, ovat tavoittelemassa täydellisyyttä... häh?
-> fiktiiviset tulevaisuuden odotukset vaikuttavat enemmän kuin menneisyyden kokemukset, ihminen elää ikään kuin tavoitteet olisivat totta ("rehellisyys maan perii")
- omat viat häviävät kun päämäärät antavat motivaatioita ja keskittymiskykyä
Syntymäjärjestys motivoi myöhempää käytöstä
- esikoinen on suosikki ja huippusuorittaja, toinen on kilpaileva ja näyttämisenhaluinen, kuopus on hemmoteltu, luova ja kapinallinen.
- ihmiset yrittävät ylittää heikkoutensa toimiakseen tuottavasti, tuottaakseen hyvää yhteisölle
Karen Horney, naisten juttuja
- hylkäsi peniskateuden -> alemmuus tulee naisille yhteisön ja perheen asenteista ja tavoista; uskosta, että naisen täytyy olla miehen rakkauden tuki; kulttuuri nostaa maskuliinisuutta
- Perusahdistus: lapsen yksinäisyyden pelko, avuttomuus ja turvattomuus -> nousee sosiaalisista konflikteista perheessä ja yhteisössä
- lapset eivät heti löydä paikkaansa - täytyy torjua vihamielisiä ajatuksia aikuisia kohtaan, jotta edes jotenkin sais omat tarpeensa tyydytettyä
- Sopeutumistyylit perusahdistukseen: ristiriita, joka juontaa lämpiminen ihmissuhteiden puutteesta:
passiivinen tyyli= alistuminen, totteleminen
aggressiivinen = itsepäisyys
vetäytyvä = ei ollenkaan emotionaalisesti mukaan, eristäytyminen
Minuuden käsitys
- todellinen: yksilö itse havaitsee itselleen
- halveksittu: alemmuuden kokemukset, puutteellisuudet, havaittu negatiivisen palautteen pohjalta
- ideaali: minkälainen pitäisi olla, "pakko"
-> terapian tarkoitus etsiä ja hyväksyä todellinen minuus, jos ei niin neuroottisuus
Selviytymiskeinot (neuroottiset): Persoonallisuus liikkuu
1. Ihmistä kohti = turvallisuus toisilta, toiset ohjaa, rakkaus
2. ihmisiä vastaan, vastustetaan = täytyy saada tunnustusta ja huomiota toisten kustannuksella
3. Ihmisistä pois päin = vältää haavoittumista, kuoreen vetäytyjä, "olen halveksittu"
10 neuroottista tarvetta (perusahdistuksen patenttiratkaisut):
Liiallinen tukeutuminen:
- tunteen saaminen, myötätunto
- kumppanin saaminen, ei voi olal yksin
- oman elämän kapeuttaminen, rajoittaminen
- valta
- toisten riisto, alistaminen
- sosiaalinen tunnustus ja arvo
- henk. koht. suorittaminen
- liiallinen ihailu
- itseriittoisuuden korostus ja itsenäisyys
- täydellisyys ja taivuttamattomuus
Objektisuhdeteoriat
- mielen vietit ohjaavat persoonallisuuden sisäistyneitä objekteja
- varhaiset mieleikuvat ja fantasiat vuorovaikutuksesta
- sosiaaliset suhteet opettavat lasta
- fokus ihmissuhteiden tärkeydessä
Margaret Mahler: symbioosi = iduillaan oleva itseys sulautunut hoitajaan
symbioottinen psykoottinen = vahvat tunnesiteet, joten ei muodosta "itseä"
normaali symbioosi = sidoksesta erillistyy ja kehittyy empatia ja yksilöllinen ihminen
Persoonallisuuspsykologia, luento 4
Psykoanalyysi jatkuu...
Egon defenssimekanismit
- miten minä suojatuu vaikeilta asioilta
- normaalia käytöstä, jotka otimivat tiedostamattomalla tasolla ja yleensä kieltävät tai sotkevat , väristävät totuutta
- helpottavat yksilöä selviämään ahdistuneisuudesta ja lieventämään, ettei minä häkelly
- oltava joustavia, jos eivät ole niin saattavat haitata sopeutumista ja toimintaa; aiheuttavat häiriöitä
- tehtävänä suojata minää idistä tulevilta uhkaavilta ja tuskaisilta impulsseilta -> joudumme vääristämään todellisuutta egon hyväksi = puolustusmekanismi
Esittelyssä muutama puolustusmekanismi
1. Repression = torjunta
- työntää uhkaavat mielen ajatussisällöt takaisin tietoisuudesta tiedostomattomaan (Freudilla perustorjunta-> ei edes tule tietoisuuteen)
- Post Traumatic Stress Disorder (veteraanit ja seksuaalisen hyväksikytön uhrit)
- väärät muistot, psykoterapeutin kautta vahingossa tai tahallaan
(- tunteet ei varsinaisesti torjuttu, vain mielen sisällöt, joihin tunteet voi linkittyä -> ei oikein tiedä mikä ahdistaa)
2. Reaktion muodostus
- uhkaava alkuperäinen mielensisältö käännetään vastakohdakseen. Esim. joku kokenut agressiivisuutta toista kohtaan, mutta käyttäytyykin yliystävällisesti
3. Kieltäminen
- ei hyväksytä uhkaavia ärsykkeitä, epämiellyttävien tosiasioiden olemassolon kieltäminen
- jatkuvana tilana psykoottinen
4. Projektio
- ahdistavat impulssit heijastetaan muihin (ulkoistetaan ja sijoitetaan muihin)
- sisäiset uhat
- eria asteisia: esim. salaliitot paranoideissa häiriöissä
- suhteuttamisharha = todellinen lähtökohta, mutta karkaa kädestä
- pahan lähde minun ulkopuolella
- voi olla mukana kevyenä arkipäivässä; "joku tahallaan pahoitti mieleni"
5. Kohteensiirto
- siirretään ahdistavia sisältöjä
- Hydraulic replacement model: oma kiukku pidetty sisällä, ja sitten puretaan johonkin toiseen
- venttiili, ulospääsy
- "Mitä on oikeasti tapahtunut?" vaatii itseoivallusta
6. Sublimaatio
- vietin jalostaminen
- raaka vietti muunnetaan sosiaalisesti hyväksyttäväksi
- kanavoidaan uudelleen kohti yhteiskunnallisia tavoitteita
- seksuaalinen avoimuus köyhdyttää kulttuuria??
7. Regressio
- kehitystaantuma
- paluu aikaisempiin kehitysvaiheisiin, jotka yksilö kokee turvalliseksi
- ei päästä tietystä kehitysvaiheesta yli -> fiksaatio
- edistää luovuutta, kun haetaan lapsuuden kokemuksia aikuisuuteen??
8. Rationalisaatio
- selittäminen on keskeistä tapahtuminen jälkeen, ja selitykset käyttäytymisen syihin ei ole totuudenmukainen
- omat pyrkimykset eivät toteuttuneet -> vähätellään ja selitellään
"en ois tarvinnutkaan", kyllä se oli oikein siinä tilanteessa"
- ei todellisuuden tai syvien motiivien esille tulemista
(9. Lohkominen = ajatukset mustavalkoisia, hyvät/pahat)
--> ETTEI minä rasitu niin paljon, niin kaikki käyttää puolustusmekanismeja
Näissä kaikissa on tärkeää joustavuus ja se ettei jää jumiin.
Wa is da unconscious?
- mielen osa, joka on saavuttamattomissa tiedostavalle ajattelulle
(- tie tiedostomattomuuteen: vapaa assosiointi)
Kliinistä todistusta tiedostamattomasta
- unet, väärin sanomiset (lipsahdukset), hypnoosin jälkeiset suggestiot, vapaan assosiaation avulla tuotettu ainesto, projektiiviset testitekniikat, psykoottisten häiriöiden oireet
Unien tulkinta
- Manifestinen sisältö: mitä ihminen muistaa
- Latenttisisältö: kätketyt sisällöt ja tarkoitukset
- tiedostamaton voi manifestoida itseään unissa symbolisesti, jotka vaihtuu yksilöstä riippuen
- Freud oletti, että jokaisella unella on merkitys paljastamalla symbolointia ilmaisun kätköstä
- Unisymboli = henkilö, asia, toiminta, joka saanut tiedosttamattomassa prosesseissa kyseisen asun
Freudilainen lipsahdus
- puheessa ja kirjoittamisessa
- tiedostamaton halu, konflikti, taistelu, halu, ristiriita
- kun ego tai superego on tauolla niin id tekee läpilyönnin
Muisti
- jokainen kokee jokaisen asian omalla tavallaan; tarpeet, tavoitteet, oletukset, muut kokemukset
- kompleksi, monitahoinen, aina muuttuva esitys, vaihtuva kooste maailman esityksistä, "kertominen" vaihtelee missä, kuka, milloin muistaminen tapahtuu: "muistamme eri tavoin eri ihmisille.".
Hypermnesia = vahva muistaminen, ihminen muistaa enemmän kuin muistelun aluksi arveltiin olevan mahdollista, lisäkyselyt tuovat lisää asiaa, "tulvahtaa",
Infantiiliamnesia = alle 3-4 v. ei voi muistaa aikuisena, ei edes traumaattisia tapahtumia
Sublimaalinen havaitseminen = heikot ärsykkeet pystytään aistimaan ja prosessoimaan ilman tiedollista, kynnyskysymys
Eksplisiittinen (tietää muistavansa) muisti ja implisiittinen (ei koe muistavansa, mutta vaikuttaa) muisti. Proseduraalinen (taitomuisti) ja deklaratiivinen (tapahtumut, faktat) muisti.
- muistiedustus taidoista voi olla ilman tietoista muistikokemusta tilanteesta, jossa taito tuli hankituksi
Psykoanalyysiä voi tehä näin ja voi käydä noin:
Transferenssi
- potilas suhtautuu terapeuttiin kuin johonkin aiemmin merkittävään ihmiseen, potilas elävöityy jälleen tilanteeseen, vanhat tunteet ja asenteet esiin -> transferenssin analyysi antaa potilaalle lisätietoa menneisyyden vaikutuksesta
Vastatransferenssi
- terapistin reaktiot potilasta kohtaan, jotka vaikeuttavat objektiivisuutta
- ärtymys, aikaisemmat potilaat yms.
- ei rajoitu vain terapiaan, mutta usein ei huomata -> äkilliset ihastumiset, ensivaikutelmat
Resistanssi, vatarintailmiö
- ehkäisee tiedostomattoman aineksen käsittelyä, estä vapaata assosiointia -> peruutellaan, myöhästellään, jaaritellaan -> haittavaat uuden hyväksymistä -> muutosvastarinta
Freudin plussat:
- ensimmäinen persoonallisuusteoria ja psykoterapiateoria
- seksuaalisuuden vaikutukset
- aikaisen lapsuuden tärkeys
- tiedosstamaton
- auttajan rooli terapeutilla
- tieteellinen lähestyminen mielenterveyteen
Freudin miinukset:
- pessimistinen ja deterministinen suhde persoonallisuuteen
- patologiapohjainen teoria
- hydraulinen malli mielenenergian liioittelua
- ei kokeellista tutkimusta
- liian suuri painoarvo miehen ja naisen välillä
- ei välitä ihmisten välisistä suhteista, yksilön yksilöllisestä identiteetistä eikä sopeutumisesta elämän aikana
- ajankohdan tabut ovat saattaneet vaikuttaa teoriaan
Egon defenssimekanismit
- miten minä suojatuu vaikeilta asioilta
- normaalia käytöstä, jotka otimivat tiedostamattomalla tasolla ja yleensä kieltävät tai sotkevat , väristävät totuutta
- helpottavat yksilöä selviämään ahdistuneisuudesta ja lieventämään, ettei minä häkelly
- oltava joustavia, jos eivät ole niin saattavat haitata sopeutumista ja toimintaa; aiheuttavat häiriöitä
- tehtävänä suojata minää idistä tulevilta uhkaavilta ja tuskaisilta impulsseilta -> joudumme vääristämään todellisuutta egon hyväksi = puolustusmekanismi
Esittelyssä muutama puolustusmekanismi
1. Repression = torjunta
- työntää uhkaavat mielen ajatussisällöt takaisin tietoisuudesta tiedostomattomaan (Freudilla perustorjunta-> ei edes tule tietoisuuteen)
- Post Traumatic Stress Disorder (veteraanit ja seksuaalisen hyväksikytön uhrit)
- väärät muistot, psykoterapeutin kautta vahingossa tai tahallaan
(- tunteet ei varsinaisesti torjuttu, vain mielen sisällöt, joihin tunteet voi linkittyä -> ei oikein tiedä mikä ahdistaa)
2. Reaktion muodostus
- uhkaava alkuperäinen mielensisältö käännetään vastakohdakseen. Esim. joku kokenut agressiivisuutta toista kohtaan, mutta käyttäytyykin yliystävällisesti
3. Kieltäminen
- ei hyväksytä uhkaavia ärsykkeitä, epämiellyttävien tosiasioiden olemassolon kieltäminen
- jatkuvana tilana psykoottinen
4. Projektio
- ahdistavat impulssit heijastetaan muihin (ulkoistetaan ja sijoitetaan muihin)
- sisäiset uhat
- eria asteisia: esim. salaliitot paranoideissa häiriöissä
- suhteuttamisharha = todellinen lähtökohta, mutta karkaa kädestä
- pahan lähde minun ulkopuolella
- voi olla mukana kevyenä arkipäivässä; "joku tahallaan pahoitti mieleni"
5. Kohteensiirto
- siirretään ahdistavia sisältöjä
- Hydraulic replacement model: oma kiukku pidetty sisällä, ja sitten puretaan johonkin toiseen
- venttiili, ulospääsy
- "Mitä on oikeasti tapahtunut?" vaatii itseoivallusta
6. Sublimaatio
- vietin jalostaminen
- raaka vietti muunnetaan sosiaalisesti hyväksyttäväksi
- kanavoidaan uudelleen kohti yhteiskunnallisia tavoitteita
- seksuaalinen avoimuus köyhdyttää kulttuuria??
7. Regressio
- kehitystaantuma
- paluu aikaisempiin kehitysvaiheisiin, jotka yksilö kokee turvalliseksi
- ei päästä tietystä kehitysvaiheesta yli -> fiksaatio
- edistää luovuutta, kun haetaan lapsuuden kokemuksia aikuisuuteen??
8. Rationalisaatio
- selittäminen on keskeistä tapahtuminen jälkeen, ja selitykset käyttäytymisen syihin ei ole totuudenmukainen
- omat pyrkimykset eivät toteuttuneet -> vähätellään ja selitellään
"en ois tarvinnutkaan", kyllä se oli oikein siinä tilanteessa"
- ei todellisuuden tai syvien motiivien esille tulemista
(9. Lohkominen = ajatukset mustavalkoisia, hyvät/pahat)
--> ETTEI minä rasitu niin paljon, niin kaikki käyttää puolustusmekanismeja
Näissä kaikissa on tärkeää joustavuus ja se ettei jää jumiin.
Wa is da unconscious?
- mielen osa, joka on saavuttamattomissa tiedostavalle ajattelulle
(- tie tiedostomattomuuteen: vapaa assosiointi)
Kliinistä todistusta tiedostamattomasta
- unet, väärin sanomiset (lipsahdukset), hypnoosin jälkeiset suggestiot, vapaan assosiaation avulla tuotettu ainesto, projektiiviset testitekniikat, psykoottisten häiriöiden oireet
Unien tulkinta
- Manifestinen sisältö: mitä ihminen muistaa
- Latenttisisältö: kätketyt sisällöt ja tarkoitukset
- tiedostamaton voi manifestoida itseään unissa symbolisesti, jotka vaihtuu yksilöstä riippuen
- Freud oletti, että jokaisella unella on merkitys paljastamalla symbolointia ilmaisun kätköstä
- Unisymboli = henkilö, asia, toiminta, joka saanut tiedosttamattomassa prosesseissa kyseisen asun
Freudilainen lipsahdus
- puheessa ja kirjoittamisessa
- tiedostamaton halu, konflikti, taistelu, halu, ristiriita
- kun ego tai superego on tauolla niin id tekee läpilyönnin
Muisti
- jokainen kokee jokaisen asian omalla tavallaan; tarpeet, tavoitteet, oletukset, muut kokemukset
- kompleksi, monitahoinen, aina muuttuva esitys, vaihtuva kooste maailman esityksistä, "kertominen" vaihtelee missä, kuka, milloin muistaminen tapahtuu: "muistamme eri tavoin eri ihmisille.".
Hypermnesia = vahva muistaminen, ihminen muistaa enemmän kuin muistelun aluksi arveltiin olevan mahdollista, lisäkyselyt tuovat lisää asiaa, "tulvahtaa",
Infantiiliamnesia = alle 3-4 v. ei voi muistaa aikuisena, ei edes traumaattisia tapahtumia
Sublimaalinen havaitseminen = heikot ärsykkeet pystytään aistimaan ja prosessoimaan ilman tiedollista, kynnyskysymys
Eksplisiittinen (tietää muistavansa) muisti ja implisiittinen (ei koe muistavansa, mutta vaikuttaa) muisti. Proseduraalinen (taitomuisti) ja deklaratiivinen (tapahtumut, faktat) muisti.
- muistiedustus taidoista voi olla ilman tietoista muistikokemusta tilanteesta, jossa taito tuli hankituksi
Psykoanalyysiä voi tehä näin ja voi käydä noin:
Transferenssi
- potilas suhtautuu terapeuttiin kuin johonkin aiemmin merkittävään ihmiseen, potilas elävöityy jälleen tilanteeseen, vanhat tunteet ja asenteet esiin -> transferenssin analyysi antaa potilaalle lisätietoa menneisyyden vaikutuksesta
Vastatransferenssi
- terapistin reaktiot potilasta kohtaan, jotka vaikeuttavat objektiivisuutta
- ärtymys, aikaisemmat potilaat yms.
- ei rajoitu vain terapiaan, mutta usein ei huomata -> äkilliset ihastumiset, ensivaikutelmat
Resistanssi, vatarintailmiö
- ehkäisee tiedostomattoman aineksen käsittelyä, estä vapaata assosiointia -> peruutellaan, myöhästellään, jaaritellaan -> haittavaat uuden hyväksymistä -> muutosvastarinta
Freudin plussat:
- ensimmäinen persoonallisuusteoria ja psykoterapiateoria
- seksuaalisuuden vaikutukset
- aikaisen lapsuuden tärkeys
- tiedosstamaton
- auttajan rooli terapeutilla
- tieteellinen lähestyminen mielenterveyteen
Freudin miinukset:
- pessimistinen ja deterministinen suhde persoonallisuuteen
- patologiapohjainen teoria
- hydraulinen malli mielenenergian liioittelua
- ei kokeellista tutkimusta
- liian suuri painoarvo miehen ja naisen välillä
- ei välitä ihmisten välisistä suhteista, yksilön yksilöllisestä identiteetistä eikä sopeutumisesta elämän aikana
- ajankohdan tabut ovat saattaneet vaikuttaa teoriaan
Persoonallisuuspsykologia, luento 3
Teorioiden arviointikriteereitä:
1) Verifioitavuus, todennettavuus
Teoria->hypoteesi, koeteltavuus, falsifioitavuus.
2) Innovatiivisuus
Uutta sisältöä
3) Loogisuus
Sisäinen johdonmukaisuus, ei saa olla keskenään ristiriitaisia oletuksia
4) Käsitetaloudellisuus
- Ei ylimääräisiä oletuksia tai käsitteitä. "Occaminen partaveitsi".
5) Laajuus/kattavuus
Painopisteet.
6) Funktionaalisuus
Käyttökelpoisuus. Onko teorialla mahdollisia sovelluksia käytännössä?
Teorioiden ja tutkimusten tavoitteet ja tehtävät
1) Ilmiön kuvaaminen
2) Ilmiöiden selittäminen (ymmärtäminen)
3) Ilmiöiden ennustaminen
Abstrahointi/idealisaatio
- irtautuminen arkipäivän ilmiöistä
Esitietämys, esiymmärrys
- Mihin tutkija kiinnittää huomiota
; tätä kannattaa tutkia.
Persoonallisuus tutkimuksen kohteena
- struktuurinen ,rakenteena
- järjestelmänä, systeeminä
- identeettinä, minuutena, itseytenä, kehityksen tulos
- kausaationa, kausaalisten suhteiden kokonaisuus, syy-vaikutus-yhteydet
- prosessina (elämänkaari)
Eräitä perusoletuksia (joihin teoriat ottavat kantaa)
1) Vapaus - determinismi
2) rationaalisuus - irrationaalisuus
3) holismi (kokonaisvaltainen) - elementarismi (tietty osa)
4) luonto, geenit - ympäristö
5) muuttuvuus - muuttumattomuus
6) subjektiivisuus (henk. koht sisällöt) - objektiivisuus (tutkija tarkkailee)
7) proaktiivisuus (tavoitteellista suuntautumista) - reaktiivisuus (tilanteisiin reakoimista)
8) homeostaasi (suotuisan tasapainon pitäminen) - heterostaasi (jännittet ja ristiriidat mahdollistavat luovan toiminnan)
9) tiedettävissä - tietämyksemme ulkopuolella
"Pysyvyyden illuusio" = vallitseva teoria on oikea
Persoonallisuuspsykologian suuntauksia
Psykodynaamiset
Psykoanalyysi
- Freud (1856-1939) perusti teorian omille havainnoille
(Äidin suosikkipoika, kokaiinin pioneerikäyttäjiä, uskonnot infantiilia avuttomuutta, tappoi itsensä sikareilla; leuka ja suusyöpä, eutanasia)
- Tuotti nämä:
persoonallisuuden kehityksen mallin, psykoterapian muodon, mielen sisäinen fokuksessa, tiedoton, tunnisti muuttujat erityisesti sisäiset ristiriidat, jotka motivoivat käytöstä
, kehitti ensimmäisen terapiamallin ymmärtämään ihmistä ja muokkamaan henkilöä ja hänen persoonallisuuttaan
- 1. teoriakokonaisuus 2. hoitomenetelmä 3. tutkimusmenetelmä
- determinismi: käytöstä ohjaavat irrationaaliset tekijät, tiedostamattomat motivaatiot, biologiset ja vietit ("draivit") kehittyvät läpi kuuden psykoseksuaalisen elämänvaiheen läpi; erittäin ratkaisevia, ei voi päästä täysin irti
Vietit/"draivit"
- libido = seksuaalienergia, yksilön ja ihmislajin selviytyminen; ihminen kasvaa, kehittyy. Mielihyväperiaate: elämän tarkoitus on saada mielihyvää ja välttää tuskaa
- kuolemanvietti, aggressiivisuuden vietti 0 kuolla tai satuttaa itseään tai muita
- seksuaalinen ja aggressiivinen vietti ovat ihmisen toiminnan määrääviä tekijöitä
- voimat kietoutuvt toisiinsa
- saanut paljon vastustusta
Persoonallisuuden rakenne
ID - "vaativa lapsi", "se"
- mielihyväperiaate ohjaa, läsnä jo syntymästä, tiedostamaton, irrationaalinen ajattelu ohjaa, biologista perustaa
EGO - liikennepoliisi, "minä"
- todellisuusperiaate ohjaa, erillinen viettiperusta alkaa noin 6kk(??) ->ulkomaailmaan päin oleva havaintominuus, viettiperustan, yliminäm ja ympäristön vaatimusten välittäjä, olemassaolon ahdistavuus (paljon vaatimuksia muilta osilta), suodatin, ehkäisijä viettiperustalle
SUPEREGO - tuomari, "yliminä"
- moraalinen periaate ohjaa, herää oidipaalivaiheessa, 3-5 v, sosiaalisen ympäristön vaatimusten sisäistäminen, löyhä/tiukka
Mielen topologia
1 tietoinen = mistä olemme tietoisia tänä hetkenä 'EGO & SUPEREGO
2 esitietoinen = suodatinalue, voi saada helposti tietoiseksi 'EGO & SUPEREGO
3 tiedostamaton = erittäin vaikea saada tietoiseksi (unet?) 'EGO, SUPERGO & ID
Saarijutska
Meri on ego, saaren kaupungintalo on superego ja saaren kirkko on id... ööh.
Viisi vaihetta psykoseksuaalisessa kehityksessä
1. oraalinen vaihe, suulla kokeilu, syönti 0-1,5
2. anaalinen vaihe, pidättely-päästö, 1,5-3
3. fallinen vaihe, sukupuolielinten löytyminen (oidipaali), 3-6
4. latenssivaihe, seksuaalinen suvanto, 6-murros
5. genitaalivaihe, seksisuhteet, murros-
Yks psykoanalyysin ristiriita teripiassa; terapian tarkoitus on saada tiedostamattomasta asioita tietoiseen, mutta eihän sen pitäisi onnistua...
1) Verifioitavuus, todennettavuus
Teoria->hypoteesi, koeteltavuus, falsifioitavuus.
2) Innovatiivisuus
Uutta sisältöä
3) Loogisuus
Sisäinen johdonmukaisuus, ei saa olla keskenään ristiriitaisia oletuksia
4) Käsitetaloudellisuus
- Ei ylimääräisiä oletuksia tai käsitteitä. "Occaminen partaveitsi".
5) Laajuus/kattavuus
Painopisteet.
6) Funktionaalisuus
Käyttökelpoisuus. Onko teorialla mahdollisia sovelluksia käytännössä?
Teorioiden ja tutkimusten tavoitteet ja tehtävät
1) Ilmiön kuvaaminen
2) Ilmiöiden selittäminen (ymmärtäminen)
3) Ilmiöiden ennustaminen
Abstrahointi/idealisaatio
- irtautuminen arkipäivän ilmiöistä
Esitietämys, esiymmärrys
- Mihin tutkija kiinnittää huomiota
; tätä kannattaa tutkia.
Persoonallisuus tutkimuksen kohteena
- struktuurinen ,rakenteena
- järjestelmänä, systeeminä
- identeettinä, minuutena, itseytenä, kehityksen tulos
- kausaationa, kausaalisten suhteiden kokonaisuus, syy-vaikutus-yhteydet
- prosessina (elämänkaari)
Eräitä perusoletuksia (joihin teoriat ottavat kantaa)
1) Vapaus - determinismi
2) rationaalisuus - irrationaalisuus
3) holismi (kokonaisvaltainen) - elementarismi (tietty osa)
4) luonto, geenit - ympäristö
5) muuttuvuus - muuttumattomuus
6) subjektiivisuus (henk. koht sisällöt) - objektiivisuus (tutkija tarkkailee)
7) proaktiivisuus (tavoitteellista suuntautumista) - reaktiivisuus (tilanteisiin reakoimista)
8) homeostaasi (suotuisan tasapainon pitäminen) - heterostaasi (jännittet ja ristiriidat mahdollistavat luovan toiminnan)
9) tiedettävissä - tietämyksemme ulkopuolella
"Pysyvyyden illuusio" = vallitseva teoria on oikea
Persoonallisuuspsykologian suuntauksia
Psykodynaamiset
Psykoanalyysi
- Freud (1856-1939) perusti teorian omille havainnoille
(Äidin suosikkipoika, kokaiinin pioneerikäyttäjiä, uskonnot infantiilia avuttomuutta, tappoi itsensä sikareilla; leuka ja suusyöpä, eutanasia)
- Tuotti nämä:
persoonallisuuden kehityksen mallin, psykoterapian muodon, mielen sisäinen fokuksessa, tiedoton, tunnisti muuttujat erityisesti sisäiset ristiriidat, jotka motivoivat käytöstä
, kehitti ensimmäisen terapiamallin ymmärtämään ihmistä ja muokkamaan henkilöä ja hänen persoonallisuuttaan
- 1. teoriakokonaisuus 2. hoitomenetelmä 3. tutkimusmenetelmä
- determinismi: käytöstä ohjaavat irrationaaliset tekijät, tiedostamattomat motivaatiot, biologiset ja vietit ("draivit") kehittyvät läpi kuuden psykoseksuaalisen elämänvaiheen läpi; erittäin ratkaisevia, ei voi päästä täysin irti
Vietit/"draivit"
- libido = seksuaalienergia, yksilön ja ihmislajin selviytyminen; ihminen kasvaa, kehittyy. Mielihyväperiaate: elämän tarkoitus on saada mielihyvää ja välttää tuskaa
- kuolemanvietti, aggressiivisuuden vietti 0 kuolla tai satuttaa itseään tai muita
- seksuaalinen ja aggressiivinen vietti ovat ihmisen toiminnan määrääviä tekijöitä
- voimat kietoutuvt toisiinsa
- saanut paljon vastustusta
Persoonallisuuden rakenne
ID - "vaativa lapsi", "se"
- mielihyväperiaate ohjaa, läsnä jo syntymästä, tiedostamaton, irrationaalinen ajattelu ohjaa, biologista perustaa
EGO - liikennepoliisi, "minä"
- todellisuusperiaate ohjaa, erillinen viettiperusta alkaa noin 6kk(??) ->ulkomaailmaan päin oleva havaintominuus, viettiperustan, yliminäm ja ympäristön vaatimusten välittäjä, olemassaolon ahdistavuus (paljon vaatimuksia muilta osilta), suodatin, ehkäisijä viettiperustalle
SUPEREGO - tuomari, "yliminä"
- moraalinen periaate ohjaa, herää oidipaalivaiheessa, 3-5 v, sosiaalisen ympäristön vaatimusten sisäistäminen, löyhä/tiukka
Mielen topologia
1 tietoinen = mistä olemme tietoisia tänä hetkenä 'EGO & SUPEREGO
2 esitietoinen = suodatinalue, voi saada helposti tietoiseksi 'EGO & SUPEREGO
3 tiedostamaton = erittäin vaikea saada tietoiseksi (unet?) 'EGO, SUPERGO & ID
Saarijutska
Meri on ego, saaren kaupungintalo on superego ja saaren kirkko on id... ööh.
Viisi vaihetta psykoseksuaalisessa kehityksessä
1. oraalinen vaihe, suulla kokeilu, syönti 0-1,5
2. anaalinen vaihe, pidättely-päästö, 1,5-3
3. fallinen vaihe, sukupuolielinten löytyminen (oidipaali), 3-6
4. latenssivaihe, seksuaalinen suvanto, 6-murros
5. genitaalivaihe, seksisuhteet, murros-
Yks psykoanalyysin ristiriita teripiassa; terapian tarkoitus on saada tiedostamattomasta asioita tietoiseen, mutta eihän sen pitäisi onnistua...
Persoonallisuuspsykologia, luento 2
Lähestymistavat:
- yksilö vs. yleistys
- nomoteettinen: laajoja yleistyksiä, kaikkiin sopivia lainalaisuuksia
- idiograafinen: tapaustutkimuksia, yksilöllinen
Barnum effect = taipumus uskoa epämääräisiä yleistyksiä itsestään ja persoonallisuudesta, "onpas hyvin sanottu, juuri noin."
Persoonallisuuden arviointi: Objektiivinen (standardoituihin osioihin vastaaminen) ja subjektiivinen (arvioijan tulkintaa)
Asioita testaukseen
- vinoutumismahdollisuudet pitää ottaa huomioon: vastaustyylit (suostuu siihen mitä esitetään, antaa itsestään myönteisen kuvan...), etnisyys, sukuopuoli, ennakko-oletukset
- menetelmiä: itsearviointi (esimerkiksi lomakkeet), muiden arvio (vertaislomakkeet), biologiset arviot (reaktioaika, MRI, hormonitasot), käyttäytyminsen observointi (video, havaintolomake), haastattelut (strukturoiduista informaalisiin), elämäntyyli (demografiat ja elämäntapa: ikä, uskonto, perhe koko, paikka perheessä, kulttuuriryhmät, seksuaalinen suuntaus, poliittiset sitoumukset), dokumenttianalyysi (elämäntarinat, unipäiväkirjat), projektiiviset testit (sisäiset pyrkimykset heijastetaan testimateriaaliin; mustetahratestit, Piirrä ihminen), Q-valintatestit (Kuinka hyvin väittämä sopii...?), ilmaisukäyttäytyminen (non-verbaaliset tyylit, kulttuurivinoumat, puhenopeus, katseen kulku, eleet, etäisyys)
Persoonallisuuden humpuukimittaukset:
- käsialaanalyysi, astrologia, frenologia, kämmenestä luku, numerologia, hiusanalyysi, tietokonepohjainen äänianalyysi
"Pitää olla avoimin mielin, mutta ei niin että aivot tippuu."
Tutkittaessa: eettisyys, tietous vinoumista, tiedostaa tutkijan "valta" tutkittavaan nähden.
- yksilö vs. yleistys
- nomoteettinen: laajoja yleistyksiä, kaikkiin sopivia lainalaisuuksia
- idiograafinen: tapaustutkimuksia, yksilöllinen
Barnum effect = taipumus uskoa epämääräisiä yleistyksiä itsestään ja persoonallisuudesta, "onpas hyvin sanottu, juuri noin."
Persoonallisuuden arviointi: Objektiivinen (standardoituihin osioihin vastaaminen) ja subjektiivinen (arvioijan tulkintaa)
Asioita testaukseen
- vinoutumismahdollisuudet pitää ottaa huomioon: vastaustyylit (suostuu siihen mitä esitetään, antaa itsestään myönteisen kuvan...), etnisyys, sukuopuoli, ennakko-oletukset
- menetelmiä: itsearviointi (esimerkiksi lomakkeet), muiden arvio (vertaislomakkeet), biologiset arviot (reaktioaika, MRI, hormonitasot), käyttäytyminsen observointi (video, havaintolomake), haastattelut (strukturoiduista informaalisiin), elämäntyyli (demografiat ja elämäntapa: ikä, uskonto, perhe koko, paikka perheessä, kulttuuriryhmät, seksuaalinen suuntaus, poliittiset sitoumukset), dokumenttianalyysi (elämäntarinat, unipäiväkirjat), projektiiviset testit (sisäiset pyrkimykset heijastetaan testimateriaaliin; mustetahratestit, Piirrä ihminen), Q-valintatestit (Kuinka hyvin väittämä sopii...?), ilmaisukäyttäytyminen (non-verbaaliset tyylit, kulttuurivinoumat, puhenopeus, katseen kulku, eleet, etäisyys)
Persoonallisuuden humpuukimittaukset:
- käsialaanalyysi, astrologia, frenologia, kämmenestä luku, numerologia, hiusanalyysi, tietokonepohjainen äänianalyysi
"Pitää olla avoimin mielin, mutta ei niin että aivot tippuu."
Tutkittaessa: eettisyys, tietous vinoumista, tiedostaa tutkijan "valta" tutkittavaan nähden.
Persoonallisuuspsykologia, luento 1
Yleistä
Persoonallisuuspsykologian kenttä on laaja
- suuntausten keskinäistä dialogia vasta viime aikoina
- Ensin tulivat Grand theories (universaaleja, yleistyksiä), joista ajan myötä on kuoriutunut miniteorioita (varovaisia päätelmiä, ei yleistystä)
- Persoonallisuuspsykologia syntyi 1930-luvulla: Eino Kaila Persoonallisuus 1934, Allport Personality 1937.
- Persoonallisuuspsykologia on kehittynyt rinnan motivaatiopsykokologian kanssa.
Hippokrateen ruumiinnesteen oppi ja tyypittely eli typologia. "Jos tietty ruumiinneste vallitsee, niin se muodostaa persoonallisuuden."
- lima-flegmaatikko="kylmä ja kostea"=saamaton
- veri-sangrikko="lämmin ja kostea"= humoristi
- keltainen sappi-koleerikko=lämmin ja kuiva=ailahteleva
- musta sappi-melankolikko=kylmä ja kuiva=vetäytyjä
Kretschmerin typologia, ruumiinrakenteen stereotyypit:
- leptosomi=skitsofreeikko, sosiaalinen eristäytyiminen
- pyknikko=maanis-depressiivinen
- atleetti=jähmeä, impulsiivinen
- typologiat mahdollisesti piirreteorioiden pohjana
- Persoonallisuuden oppi yrittää vastata kysymyksiin: Mitä tarkoittaa että on ihminen? Kuinka yksilöllisiä olemme? What is the nature of self? Kuka ja miten mitataan yksilöllisyydene määrä?
- Ennen tutkimusta on ihmiskäsitys -> persoonallisuuden tutkimus -> ihmiskuva
- Mistä teoriat tulevat?
Deductive: loogisia päätelmiä tietyistä perusoletuksista. Johtamista yleisistä periaatteista koskemaan yksittäisiä. Teoriasta tietoon.
Inductive: Yksittäistä tietoa tietyistä henkilöistä, ja niiden perusteella teoreettisia päätelmiä. Tiedoista teoriaan.
Kahdeksan perspektiiviä persoonallisuuteen:
1. psykoanalyyttinen: tiedostamaton, varhaisen merkitys
2. ego: "itse" aspektit persoonallisuudessa, "minä"
3. biologinen: temperamentti
4. behavioristinen: kokemuket muokkaavatihmistä, "tabula rasa"
5. kognitiivinen: havainnointi ja tulkinta
6. piirreteoreettinen: yksilölliset piirteet ja taidot
7. humanistinen: arvokysymykset, itsetoteutus, arvotajunta
8. interaktionismi: sopeutuminen erilaisiin tilanteisiin
Aikajana
1900 Freud, 1905 ÄO-testit, 1917 armeijan persoonallisuus testit
, 1910-1940 ego, behavioristit, ja piirreteoriat, 1930 Allport, Levin, Murray, 1950 kognitiivinen, humanistinen, 1960 interaktionismit, 1980 biologiset
Persoonallisuuden määrittelyjä:
Gordon Allport: The dynamic organization within the individual of those psychophysical systems that determine his unique adjustment to his environment.
Kurt Lewin: Personality is the system which underlies observable behavior which is a result of the momentary condition of the individual and the structure of the psychological situation.
Henry Murray: Personology: integrated, dynamic nature of the individual as a complex organism responding to a specific environment with importance of the needs and motivation of the individual in this process.
Persoonallisuuspsykologian kenttä on laaja
- suuntausten keskinäistä dialogia vasta viime aikoina
- Ensin tulivat Grand theories (universaaleja, yleistyksiä), joista ajan myötä on kuoriutunut miniteorioita (varovaisia päätelmiä, ei yleistystä)
- Persoonallisuuspsykologia syntyi 1930-luvulla: Eino Kaila Persoonallisuus 1934, Allport Personality 1937.
- Persoonallisuuspsykologia on kehittynyt rinnan motivaatiopsykokologian kanssa.
Hippokrateen ruumiinnesteen oppi ja tyypittely eli typologia. "Jos tietty ruumiinneste vallitsee, niin se muodostaa persoonallisuuden."
- lima-flegmaatikko="kylmä ja kostea"=saamaton
- veri-sangrikko="lämmin ja kostea"= humoristi
- keltainen sappi-koleerikko=lämmin ja kuiva=ailahteleva
- musta sappi-melankolikko=kylmä ja kuiva=vetäytyjä
Kretschmerin typologia, ruumiinrakenteen stereotyypit:
- leptosomi=skitsofreeikko, sosiaalinen eristäytyiminen
- pyknikko=maanis-depressiivinen
- atleetti=jähmeä, impulsiivinen
- typologiat mahdollisesti piirreteorioiden pohjana
- Persoonallisuuden oppi yrittää vastata kysymyksiin: Mitä tarkoittaa että on ihminen? Kuinka yksilöllisiä olemme? What is the nature of self? Kuka ja miten mitataan yksilöllisyydene määrä?
- Ennen tutkimusta on ihmiskäsitys -> persoonallisuuden tutkimus -> ihmiskuva
- Mistä teoriat tulevat?
Deductive: loogisia päätelmiä tietyistä perusoletuksista. Johtamista yleisistä periaatteista koskemaan yksittäisiä. Teoriasta tietoon.
Inductive: Yksittäistä tietoa tietyistä henkilöistä, ja niiden perusteella teoreettisia päätelmiä. Tiedoista teoriaan.
Kahdeksan perspektiiviä persoonallisuuteen:
1. psykoanalyyttinen: tiedostamaton, varhaisen merkitys
2. ego: "itse" aspektit persoonallisuudessa, "minä"
3. biologinen: temperamentti
4. behavioristinen: kokemuket muokkaavatihmistä, "tabula rasa"
5. kognitiivinen: havainnointi ja tulkinta
6. piirreteoreettinen: yksilölliset piirteet ja taidot
7. humanistinen: arvokysymykset, itsetoteutus, arvotajunta
8. interaktionismi: sopeutuminen erilaisiin tilanteisiin
Aikajana
1900 Freud, 1905 ÄO-testit, 1917 armeijan persoonallisuus testit
, 1910-1940 ego, behavioristit, ja piirreteoriat, 1930 Allport, Levin, Murray, 1950 kognitiivinen, humanistinen, 1960 interaktionismit, 1980 biologiset
Persoonallisuuden määrittelyjä:
Gordon Allport: The dynamic organization within the individual of those psychophysical systems that determine his unique adjustment to his environment.
Kurt Lewin: Personality is the system which underlies observable behavior which is a result of the momentary condition of the individual and the structure of the psychological situation.
Henry Murray: Personology: integrated, dynamic nature of the individual as a complex organism responding to a specific environment with importance of the needs and motivation of the individual in this process.
Wednesday, January 30, 2008
Kehityspsykologia, luento XYZ
Löysin vielä pari muistiinpanolappua, jotka olivat eksyneet väärään paikkaan. Olkaa hyvä.
Leikki-ikä
Aivojen kehitys ja kasvu
- 5 v. 90% aivojen painosta jo
- nopea kognitiivinen kykyjen kasvu
Ajatusten nopeus
- myelinaatio
Aivojen aivopuoliskojen yhdistyminen = corpus callosum, aivokurkiainen yhdistää hermosäiekimpulla puoliskot
- oikea/vasen -> lateralisaatio = aivopuoliskojen erikoistuminen
Välihuomio: Affektiivinen neurotiede -> tunteiden säätely aivojen tasolla -> Allan Schore, Jaak Panksepp
Sukupuoli ja ikä -suhteellinen variaatio
- vasenkätisillä pojilla on enemmän säikeitä aivokurkiaisessa
- aivokurkiainen on tiheämpi naarailla
- infotaidot (multitasking) käyttää myös prefrontal korteksia
Suunnittelu ja analysointi
- otsalohko on viimeinen kypsyvä aivojen osa AKA frontaalilohko on aivojen edessä
- kypsyminen valmista vasta kaskinuoruudessa
- otsalohko toimeenpanee: suunnittelu, analysointi, jäsentäminen, viestien koordinointi, vastausten valinta; auttaa: itsekontrollia ja itse-säätelyä; jotkut toiminnot kokemusriippuvaisia.
Impulsiivisyys ja jämähtäminen
- nuoremmilla lapsilla ei ole mahdollisuutta kontrolloida impulsseja, koska aivot ei vielä kehittyneet niin pitkälle
-perseveration: jumittua ajatukseen tai toimia vielä pitkään kun ois jo aika menn eteenpäin. Läsnä etenkin nuorilla lapsilla.
- itsesäätely kehittymätöntä
-> 6-v. valmiina muodolliseen koulutukseen -> ennen sitä ei aivot vielä kehittyneet -> aivot tekee pohjan koulutukselle, aivojen kehityksen "virheet" vaikeuttavat kouluttautumista
Loppuhuomio: "Mitä haetaan sillä, että 1-vuotias viedään päivähoitoon? Onko tämä yhteiskunnan suunta? Paskaksi kaikki menossa." / Päivähoitoon tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. / Nuorisopaikkojen sulkeminen ja vähäiset varat nuorison mielenterveyteen johtavat turmioon.
Leikki-ikä
Aivojen kehitys ja kasvu
- 5 v. 90% aivojen painosta jo
- nopea kognitiivinen kykyjen kasvu
Ajatusten nopeus
- myelinaatio
Aivojen aivopuoliskojen yhdistyminen = corpus callosum, aivokurkiainen yhdistää hermosäiekimpulla puoliskot
- oikea/vasen -> lateralisaatio = aivopuoliskojen erikoistuminen
Välihuomio: Affektiivinen neurotiede -> tunteiden säätely aivojen tasolla -> Allan Schore, Jaak Panksepp
Sukupuoli ja ikä -suhteellinen variaatio
- vasenkätisillä pojilla on enemmän säikeitä aivokurkiaisessa
- aivokurkiainen on tiheämpi naarailla
- infotaidot (multitasking) käyttää myös prefrontal korteksia
Suunnittelu ja analysointi
- otsalohko on viimeinen kypsyvä aivojen osa AKA frontaalilohko on aivojen edessä
- kypsyminen valmista vasta kaskinuoruudessa
- otsalohko toimeenpanee: suunnittelu, analysointi, jäsentäminen, viestien koordinointi, vastausten valinta; auttaa: itsekontrollia ja itse-säätelyä; jotkut toiminnot kokemusriippuvaisia.
Impulsiivisyys ja jämähtäminen
- nuoremmilla lapsilla ei ole mahdollisuutta kontrolloida impulsseja, koska aivot ei vielä kehittyneet niin pitkälle
-perseveration: jumittua ajatukseen tai toimia vielä pitkään kun ois jo aika menn eteenpäin. Läsnä etenkin nuorilla lapsilla.
- itsesäätely kehittymätöntä
-> 6-v. valmiina muodolliseen koulutukseen -> ennen sitä ei aivot vielä kehittyneet -> aivot tekee pohjan koulutukselle, aivojen kehityksen "virheet" vaikeuttavat kouluttautumista
Loppuhuomio: "Mitä haetaan sillä, että 1-vuotias viedään päivähoitoon? Onko tämä yhteiskunnan suunta? Paskaksi kaikki menossa." / Päivähoitoon tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. / Nuorisopaikkojen sulkeminen ja vähäiset varat nuorison mielenterveyteen johtavat turmioon.
Kehityspsykologia, luento 5, huomioita
1. Nykyään leikkauksissa ei psykologista alku- eikä jälkihoitoa. Leikkaukset tehdään liukuhihnalla. Huono tilanne.
2. Nykyään annetaan jo lapsillekin (7v.->) masennuslääkkeitä.
3. Muistiinpanoissa luki "rakkaustyylit"-sanan tilalla vahingossa "kakkaustyylit". :o
4. Krooninen yksinäisyyden pelko -> masennuksen taustalla
2. Nykyään annetaan jo lapsillekin (7v.->) masennuslääkkeitä.
3. Muistiinpanoissa luki "rakkaustyylit"-sanan tilalla vahingossa "kakkaustyylit". :o
4. Krooninen yksinäisyyden pelko -> masennuksen taustalla
Kehityspsykologia, luento 5
26.11.2007
Kiintymys - attachment
Lapsi on kiintynyt ensisijaiseen hoitajaansa
- Häiriöt kiintymyssuhteessa -> negatiivinen vaikutus
John Bowlby, kiintymyssuhdeteoria, a 2 year-old goes to hospital
- 3 vaihetta: protest, despair, detachment: vastusti osastolle sijoittamista, epätoivo, luovuttominen, irralisuuden tunne, hoitajien huomio ei riitä.
Mary Ainsworth
- vierastilanne (strange situation tehnique)
Mitä on kiintymyskäyttäytyminen?
- läheisyyden ylläpitäminen
- turvan hakeminen pelkotilanteissa
- kiintymyshahmo turvallisuuden satamana
Kiintymyssuhteen teorian kehitykseen vaikuttaneet näkökulmat:
- evoluutiopsykologinen näkökulma -> lajin ja yksilön selviytyminen -> biologiset selitysmallit tunteiden ja kognitioiden kehittymiselle -> optimaaliset yhdistelmät vaaratilanteista selviytymiseen.
--turvallisesti kiintynyt (B), yli 60 % lapsista
1v: tutkivat aktiivisesti ympäristöä vanhemman läsnäollessa ja ovat onnettomia vanhemman lähtiessä. Lapsi ottaa kontaktia vieraaseen. Tykkää kun vanhempi tulee takaisin.
--turvattomasti kiintynyt (A/C)
A: välttelevästi kiintynyt (avoident), yli 20 %
1v: ei hätäänny äidin poissaolosta, kääntyy pois tai jättäääidin paluun huomiotta, suhtautuu vieraisiin vaihtelevasti.
C: vastustavasti kiintynyt (resistant/ambivalent), noin 15 %
1v: tutkii vähän. Hätääntyy äidin lähdettyä, palatessa ristiriitainen läheisyyden suhteen. Eivät ota lohdustusta vastaan vierailta.
- Kiintymystyyli on verrattaen stabiili ja tiettyyn henkilöön sidottu.
- Kiintymyssuhde on aina emotionaalinen side.
- Lapsella voi olla kiintymyssuhde moneen.
- Lapsi kaipaa lheisyyttä kiintymyssuhteen kohteensa kanssa.
- Lapsi kokee ahdistusta, kun joutuu eroon kiintymyssuhteen kohteestaan.
Kiintymyssuhde teini-isässä
- muuttuu -> transformaatio hierarkisista suhteista (vanhemmat-lapsi) kaverikiintymys-suhteisiin.
- nuoren itsenäisyys hyötyy vahvasti vanhempien tuesta -> epäilyä vanhasta, etsiskelyä yms.
Kiintymyssuhde ja psykopatologia
- hoidettavia ovat sekä lapsi että hänen ympäristönsä
- erilaiset riskit -> voi tulla sama häiriö
- riskit ympäristössä eri tasoilla (perhe ym.)
- riskitekijät ja lopputulos = nonlineaarinen yhteys
- tietyt riskitekijät voivat vaikuttaa eri kehitysjaksoissa eri tavoin.
Suojaavia tekijöitä (protective factors)
- yksilön ominaisuudet
- lapsen suhteet perheeseen ja kavereihin
- ympäristötekijät (koulu, kotiseutu, vapaaajanvietto yms.)
Kiintymyssuhteet aikuisiässä
- romanttinen rakkaus kahden aikuisen välillä
- lapsuuden kolme pääkiintymyssuhdetyyliä havaittavissa myös aikuisilla:
turvalliset 50%, välttelevät 25%, ambivalentit 20%.
Rakkaustyylit ja kiintymysteoria
- turvallinen: eros=eroottinen, agape=toveri
- välttelevä: ludus=peli
- ambivalentti: mania=intensiivinen/koheltava
Kiintymyssuhteen tärkeys
- turvallinen vs. turvaton -> myöhemmin elämässä
- turvallinen kiintymyssuhde kertoo tulevista terveistä ihmissuhteista
- kun hoiva on epäsensitiivistä, turvaton kiintymyssuhde jatkuu
- kiintymyssuhde on tulevaisuuden tunnekasvun indikaattori
Varoitusmerkit (turvaton kiintymyssuhde)
- hoitajan stressi
- hoitaja liian vetäytyvä
- epäsäännöllinen hoitajan käytös -> konfliktiset viestit
Päivähoito
- melkein kaikkia lapsia hoitaa myös muut kuin omat vanhemmat
- kulttuuririippuvainen
- mitä vanhempi ja varakkaampi (perhe) sitä todennäköisemmin on hoidossa jossain muualla
- TUTKIMUS: päivähoito: tarpeeksi huomiota yksilöille, sensomotorinen ja kielellinen rohkaisu, terveyteen ja turvallisuuteen huomiota, hoitajat ammattilaisia. TULOKSET: päivähoito kannattavaa/suotuisaa, kognitiivinen ja biososiaalinen kehitys parempaa, psykososiaalisuuteen ei selviä tuloksia. (Bengt Erik Andersson)
Psykoanalyyttinen näkökulma
- objektisuhteiden merkitys
- lapsuuden tiedostamttoman vaikutus käytökseen aikuisiässä
Kognitiiviset teoriat
- ihminen aktiivinen ja sisältäpäin ohjautuva
- informaation prosessit ja skeemat
Kriteerit kiintymyshahmolle
- fyysisen ja emotionaalisen huolenpidon takaaminen
- jatkuvuus ja johdonmuakisuus lapsen elämässä
- emotionaalinen panostaminen lapseen
Loppukaneetteja:
- Harry Harlow, reesus-apinat, 50-luku ->sadistisia kokeita lopuksi
- Circle of security
- vierastilannetekniikka: 8 erilaista tilannetta, joissa lapsi on hänelle vieraassa ympäristössä vaihtelevasti äitinsä ja vieraan aikuisen kanssa. Kesto noin 20 minsaa.
Kiintymys - attachment
Lapsi on kiintynyt ensisijaiseen hoitajaansa
- Häiriöt kiintymyssuhteessa -> negatiivinen vaikutus
John Bowlby, kiintymyssuhdeteoria, a 2 year-old goes to hospital
- 3 vaihetta: protest, despair, detachment: vastusti osastolle sijoittamista, epätoivo, luovuttominen, irralisuuden tunne, hoitajien huomio ei riitä.
Mary Ainsworth
- vierastilanne (strange situation tehnique)
Mitä on kiintymyskäyttäytyminen?
- läheisyyden ylläpitäminen
- turvan hakeminen pelkotilanteissa
- kiintymyshahmo turvallisuuden satamana
Kiintymyssuhteen teorian kehitykseen vaikuttaneet näkökulmat:
- evoluutiopsykologinen näkökulma -> lajin ja yksilön selviytyminen -> biologiset selitysmallit tunteiden ja kognitioiden kehittymiselle -> optimaaliset yhdistelmät vaaratilanteista selviytymiseen.
--turvallisesti kiintynyt (B), yli 60 % lapsista
1v: tutkivat aktiivisesti ympäristöä vanhemman läsnäollessa ja ovat onnettomia vanhemman lähtiessä. Lapsi ottaa kontaktia vieraaseen. Tykkää kun vanhempi tulee takaisin.
--turvattomasti kiintynyt (A/C)
A: välttelevästi kiintynyt (avoident), yli 20 %
1v: ei hätäänny äidin poissaolosta, kääntyy pois tai jättäääidin paluun huomiotta, suhtautuu vieraisiin vaihtelevasti.
C: vastustavasti kiintynyt (resistant/ambivalent), noin 15 %
1v: tutkii vähän. Hätääntyy äidin lähdettyä, palatessa ristiriitainen läheisyyden suhteen. Eivät ota lohdustusta vastaan vierailta.
- Kiintymystyyli on verrattaen stabiili ja tiettyyn henkilöön sidottu.
- Kiintymyssuhde on aina emotionaalinen side.
- Lapsella voi olla kiintymyssuhde moneen.
- Lapsi kaipaa lheisyyttä kiintymyssuhteen kohteensa kanssa.
- Lapsi kokee ahdistusta, kun joutuu eroon kiintymyssuhteen kohteestaan.
Kiintymyssuhde teini-isässä
- muuttuu -> transformaatio hierarkisista suhteista (vanhemmat-lapsi) kaverikiintymys-suhteisiin.
- nuoren itsenäisyys hyötyy vahvasti vanhempien tuesta -> epäilyä vanhasta, etsiskelyä yms.
Kiintymyssuhde ja psykopatologia
- hoidettavia ovat sekä lapsi että hänen ympäristönsä
- erilaiset riskit -> voi tulla sama häiriö
- riskit ympäristössä eri tasoilla (perhe ym.)
- riskitekijät ja lopputulos = nonlineaarinen yhteys
- tietyt riskitekijät voivat vaikuttaa eri kehitysjaksoissa eri tavoin.
Suojaavia tekijöitä (protective factors)
- yksilön ominaisuudet
- lapsen suhteet perheeseen ja kavereihin
- ympäristötekijät (koulu, kotiseutu, vapaaajanvietto yms.)
Kiintymyssuhteet aikuisiässä
- romanttinen rakkaus kahden aikuisen välillä
- lapsuuden kolme pääkiintymyssuhdetyyliä havaittavissa myös aikuisilla:
turvalliset 50%, välttelevät 25%, ambivalentit 20%.
Rakkaustyylit ja kiintymysteoria
- turvallinen: eros=eroottinen, agape=toveri
- välttelevä: ludus=peli
- ambivalentti: mania=intensiivinen/koheltava
Kiintymyssuhteen tärkeys
- turvallinen vs. turvaton -> myöhemmin elämässä
- turvallinen kiintymyssuhde kertoo tulevista terveistä ihmissuhteista
- kun hoiva on epäsensitiivistä, turvaton kiintymyssuhde jatkuu
- kiintymyssuhde on tulevaisuuden tunnekasvun indikaattori
Varoitusmerkit (turvaton kiintymyssuhde)
- hoitajan stressi
- hoitaja liian vetäytyvä
- epäsäännöllinen hoitajan käytös -> konfliktiset viestit
Päivähoito
- melkein kaikkia lapsia hoitaa myös muut kuin omat vanhemmat
- kulttuuririippuvainen
- mitä vanhempi ja varakkaampi (perhe) sitä todennäköisemmin on hoidossa jossain muualla
- TUTKIMUS: päivähoito: tarpeeksi huomiota yksilöille, sensomotorinen ja kielellinen rohkaisu, terveyteen ja turvallisuuteen huomiota, hoitajat ammattilaisia. TULOKSET: päivähoito kannattavaa/suotuisaa, kognitiivinen ja biososiaalinen kehitys parempaa, psykososiaalisuuteen ei selviä tuloksia. (Bengt Erik Andersson)
Psykoanalyyttinen näkökulma
- objektisuhteiden merkitys
- lapsuuden tiedostamttoman vaikutus käytökseen aikuisiässä
Kognitiiviset teoriat
- ihminen aktiivinen ja sisältäpäin ohjautuva
- informaation prosessit ja skeemat
Kriteerit kiintymyshahmolle
- fyysisen ja emotionaalisen huolenpidon takaaminen
- jatkuvuus ja johdonmuakisuus lapsen elämässä
- emotionaalinen panostaminen lapseen
Loppukaneetteja:
- Harry Harlow, reesus-apinat, 50-luku ->sadistisia kokeita lopuksi
- Circle of security
- vierastilannetekniikka: 8 erilaista tilannetta, joissa lapsi on hänelle vieraassa ympäristössä vaihtelevasti äitinsä ja vieraan aikuisen kanssa. Kesto noin 20 minsaa.
Kehityspsykologia, luento 16 (tai tms)
2 ensimmäsitä vuotta: psykososiaalinen kehitys
Emotionaalinen kehitys
Ensimmäinen vuosi: mielihyvä ilmaistaan sosiaalisella hymyllä, epämukavuuden tai tyytymättömyyden kokeminen (usein fysiologisten asioiden takia: ruokinta, lämpö), viha, pelko: vierastus, erillaan olo
Toinen vuosi: pelko/suuttumus, nauru/itku erottelu tarkempaa, uusia: ylpeys, häpeä, nolous (hämillään olo), syyllisyys = nämä tunteet "pääteltyjä aikuisten näkökulmasta" siitä missä asennossa lapsi on, ilmeistä ja suhtautumistavoista.
Temperamentti
- epigenetic = ympäristö ja perimä vaikuttaa
- "Constitutionally based individual differences in emotion, motor and attentional reactivity and self-regulation (1998)
- Hoiva: lähestymis-välttämiskäyttäytyminen
- viisi isoa aikuisilla (Big Five): ulospäinsuuntautuneisuus (/sisäänpäinkääntyneisyys), myöntyvyys, tunnollisuus, emotionaalinen sääntely ja tasapainoilu (negatiivinen/neuroottinen), avoimuus.
- Hoitajan ja lapsen yhteensopivuus
Emootiot sosiaalisessa kontekstissa
- itsen tiedostamista ja ovaltamista
- sosiaaliset viitesuhteet ja niiden oivaltaminen
Synchromy = koordinoitu kanssakäyminen hoitajan ja lapsen välillä = yhtäaikaisuus, virittyneisyys "samalle aallonpituudelle", imitointi pitää tehdä helpoksi
Leikki
- leikkisät kanssakäymiset
- vaavin toimitna täydentää ja matkii aikuista
- sensitiivisyys valttia = responsive
- hoitaja keskeyttää yhtäaikaisuuden ja vetäytyy, rytmin katkos, jotta herättää lapsessa emotionaalista kuohuntaa ja huolestuneisuutta = STILL FACE TECHNIQUE = tutkitaan synkronointia ja sitä jos se loppuu -> tulee itkua, mutta enemmän pelon ja hämmennyksen kokemusta 4-24kk asti. + eroahdistus siedetään paremmin kuin vuorovaikutuksen katkaisu
Sosiaaliset suhteet
- etsii toisista vihjeitä ja yhdistelyä
- suhde äitiin -> etsii turvaa -> vihjeet: äänenpainot ja eleet yms.
- suhde isään -> etsii hauskanpitoa ja fyysistä leikkiä -> muokkaa myöhempiä tunteita ja motorisia ja lihastaitoja
- sosiaaliset suhteet: Hyväksyntä: Rohkaisu ja kiinnostus <- panosta! /// Älä tee ->kielto ja pelko.
Itsetietoisuus = keho, mieli ja toiminta omia, tajuaa sen, minä, minun.
- Rouge on the forehead -koe: punainen täplä kiinnitetään otsaan ja laitetaan vauva peilin eteen: noin 12-15 kk ikäisenä koskettaa itseään eikä peiliä
- linkki tietoisuuden ja itsetietoisuuden välillä
- edellytys "sinä ja minä":lle. -> mukana muitakin kehityksiä; muisti yms.
Välihuomio: Negatiivinen kommentointi ehkäisee ryhtymistä.
Hoitaminen / Caregiving
- hoitajan tärkeys
Psykoanalyyttinen teoria: Freud, oraalinen ja anaalinen vaihe
oral = eka vaihe psykoseksuaalisessa kehityksessä, imeminen ja pureminen
anal = toka vaihe, peräaukko on suurimman mielihyvän lähde, peräsuolen liikkeet ja niiden kontrollointi -> pottatappelut yms. pidättävyys/päästäminen
Psykososiaalinen kehitysteoria: Erikson, luottamus ja autonomia
Eka vaihe: luotto tai epäluottamus -perustarve tulla kohdelluksi johdonmukaisesti, hoidon jatkuvuus TAI huomio, että maailma on arvaamaton paikka
Toka vaihe: autonomia vs. häpeä ja epäilys -perustarve itse määräämisestä TAI tuntee häpeää että niin ei käy.
Behaviorismi: lapsen koko persoonallisuus mahdollista muovata ympäristön virikkeiden avulla: vanhemmat ratkaisevat tai palkitsevat, mallioppiminen vahvistaa, sosiaalinen viitekehys vahvistaa, kun lapsi havainnoi.
Kognitiivinen teoria: Lapselle muodostuu oma kuva maailmasta ja se on seurausta mielellisistä edustuksista. Oman elämän suuntaamisen malleja. Oletusten joukko, jota käytetään tiedon/havainnon/kokemuksen jäsentämiseen.
Sosiokulttuurinen teoria: Kulttuurinen variaatio, sosiokulttuurinen konteksti vaikuttaa hoitaja-lapsi suhteeseen. Jos ympäristö muuttuu, lapsi muuttuu (adoptio).
Epigeneettinen systeemiteoria: jokaisella lapsella oma geneettinen pohja kehittää reitit, jotka vaikuttavat emotionaaliseen kehitykseen.
Emotionaalinen kehitys
Ensimmäinen vuosi: mielihyvä ilmaistaan sosiaalisella hymyllä, epämukavuuden tai tyytymättömyyden kokeminen (usein fysiologisten asioiden takia: ruokinta, lämpö), viha, pelko: vierastus, erillaan olo
Toinen vuosi: pelko/suuttumus, nauru/itku erottelu tarkempaa, uusia: ylpeys, häpeä, nolous (hämillään olo), syyllisyys = nämä tunteet "pääteltyjä aikuisten näkökulmasta" siitä missä asennossa lapsi on, ilmeistä ja suhtautumistavoista.
Temperamentti
- epigenetic = ympäristö ja perimä vaikuttaa
- "Constitutionally based individual differences in emotion, motor and attentional reactivity and self-regulation (1998)
- Hoiva: lähestymis-välttämiskäyttäytyminen
- viisi isoa aikuisilla (Big Five): ulospäinsuuntautuneisuus (/sisäänpäinkääntyneisyys), myöntyvyys, tunnollisuus, emotionaalinen sääntely ja tasapainoilu (negatiivinen/neuroottinen), avoimuus.
- Hoitajan ja lapsen yhteensopivuus
Emootiot sosiaalisessa kontekstissa
- itsen tiedostamista ja ovaltamista
- sosiaaliset viitesuhteet ja niiden oivaltaminen
Synchromy = koordinoitu kanssakäyminen hoitajan ja lapsen välillä = yhtäaikaisuus, virittyneisyys "samalle aallonpituudelle", imitointi pitää tehdä helpoksi
Leikki
- leikkisät kanssakäymiset
- vaavin toimitna täydentää ja matkii aikuista
- sensitiivisyys valttia = responsive
- hoitaja keskeyttää yhtäaikaisuuden ja vetäytyy, rytmin katkos, jotta herättää lapsessa emotionaalista kuohuntaa ja huolestuneisuutta = STILL FACE TECHNIQUE = tutkitaan synkronointia ja sitä jos se loppuu -> tulee itkua, mutta enemmän pelon ja hämmennyksen kokemusta 4-24kk asti. + eroahdistus siedetään paremmin kuin vuorovaikutuksen katkaisu
Sosiaaliset suhteet
- etsii toisista vihjeitä ja yhdistelyä
- suhde äitiin -> etsii turvaa -> vihjeet: äänenpainot ja eleet yms.
- suhde isään -> etsii hauskanpitoa ja fyysistä leikkiä -> muokkaa myöhempiä tunteita ja motorisia ja lihastaitoja
- sosiaaliset suhteet: Hyväksyntä: Rohkaisu ja kiinnostus <- panosta! /// Älä tee ->kielto ja pelko.
Itsetietoisuus = keho, mieli ja toiminta omia, tajuaa sen, minä, minun.
- Rouge on the forehead -koe: punainen täplä kiinnitetään otsaan ja laitetaan vauva peilin eteen: noin 12-15 kk ikäisenä koskettaa itseään eikä peiliä
- linkki tietoisuuden ja itsetietoisuuden välillä
- edellytys "sinä ja minä":lle. -> mukana muitakin kehityksiä; muisti yms.
Välihuomio: Negatiivinen kommentointi ehkäisee ryhtymistä.
Hoitaminen / Caregiving
- hoitajan tärkeys
Psykoanalyyttinen teoria: Freud, oraalinen ja anaalinen vaihe
oral = eka vaihe psykoseksuaalisessa kehityksessä, imeminen ja pureminen
anal = toka vaihe, peräaukko on suurimman mielihyvän lähde, peräsuolen liikkeet ja niiden kontrollointi -> pottatappelut yms. pidättävyys/päästäminen
Psykososiaalinen kehitysteoria: Erikson, luottamus ja autonomia
Eka vaihe: luotto tai epäluottamus -perustarve tulla kohdelluksi johdonmukaisesti, hoidon jatkuvuus TAI huomio, että maailma on arvaamaton paikka
Toka vaihe: autonomia vs. häpeä ja epäilys -perustarve itse määräämisestä TAI tuntee häpeää että niin ei käy.
Behaviorismi: lapsen koko persoonallisuus mahdollista muovata ympäristön virikkeiden avulla: vanhemmat ratkaisevat tai palkitsevat, mallioppiminen vahvistaa, sosiaalinen viitekehys vahvistaa, kun lapsi havainnoi.
Kognitiivinen teoria: Lapselle muodostuu oma kuva maailmasta ja se on seurausta mielellisistä edustuksista. Oman elämän suuntaamisen malleja. Oletusten joukko, jota käytetään tiedon/havainnon/kokemuksen jäsentämiseen.
Sosiokulttuurinen teoria: Kulttuurinen variaatio, sosiokulttuurinen konteksti vaikuttaa hoitaja-lapsi suhteeseen. Jos ympäristö muuttuu, lapsi muuttuu (adoptio).
Epigeneettinen systeemiteoria: jokaisella lapsella oma geneettinen pohja kehittää reitit, jotka vaikuttavat emotionaaliseen kehitykseen.
Huomioita keh. psykan luennolta 4 (tai joku)
1. Luentosali on kuin Dionosyksen teatteri Akropolis-kukkulalla.
2. Muisti on nykyhetkestä käsin tulkittua muistikuvaa, johon välillä pääsee fantasiaa väliin = verbaaliseksi muunnettua.
3. www.pbs.org ja etsi video "motherese":stä.
2. Muisti on nykyhetkestä käsin tulkittua muistikuvaa, johon välillä pääsee fantasiaa väliin = verbaaliseksi muunnettua.
3. www.pbs.org ja etsi video "motherese":stä.
Kehityspsykologia, luento 4 (tai joku)
Keh. psykan kurssilta jäi kaksi luentoa väliin. Luulen että tässä on luennon 4 anti:
Ovatko kategoriat universaaleja?
- Langer: on.
- aivojen kehitys tärkeä tekijä -> tunne interaktiot luo pohjaa myös, ja ne riippuu kokemuksista -> muistikuvat, mielikuvat
Muisti
Infantiiliamnesia = ennen ikää 2 tapahtuneita asioita ei voi muistaa, ja ennen ikää 5 muistetaan vain merkittävimmät tapahtumat -> aikuiset sepittävät paljon lapsuuden muistoja -> seksuaalisen hyväksikäytön muistot?: sepitettä/fantasiaa/totta/analyytikon tekemiä?
Hyvin aikaiset muistot
- Aineksia: hyvin reaalielämään nähden
- muistajalla korkea motivaatio
- erikoiset muistin avut: muistelua, lavastukset, hypnoosi...
- elämys/kokemus, joka sisältää jonkun aspektin jostain muistettavasta asiasta laukaisee koko muiston.
-> tarinoiden kertominen suullisesti: "historian kirjoitusta"
- Lisää ikää, lisää muistia: viivästynyt jäjittely, enemmän yksityiskohtia, monimutkaisempia jakoja näytteistetään, yleistysten tekeminen
1. Implisiittinen eli piilevä muisti
Tapahtumat, objektit, kokemukset vihjeiden avulla
2. Eksplisiittinen eli tietoinen muisti
Muisti, joka on heti saatavilla
- tapahtuu muutoksia
- erilliset vai yhdessä / vuorovaikutus?
Kieli (2 vee)
- Vaikuttavin kognitiivinen saavutus
- varhaisessa kehityksessä suunnilleen samanlaiset kehitysjaksot universaalisti -> ajoitus ja syvyys vaihtelee -> miten lasta puhutellaa, milloin patistetaan lasta itse esittämään merkityksiä
Ekat äänet
- vauvapuhe = korkeaa puhetta, jota lähipiiri käyttää vauvalle, toistoa, yksinkertaista
- vokalisaatio vauvalla
- itku, vikinä, kujerrus, kirkuminen, murina, kurnutus, huutaminen, kurlaus, röyhtäys, hyräily
- babbling = tavujen toistamista
- jokellus = irrallisten tavujen toistamista
- Kuurot: vauvat "viittovat" (viittomakieli on rikas kieli, jonka pohja saadaan jo vauvana)
-> kaikki vauvat käyttävät ei-verbaalisia viestejä
- "moni-ilmeisyys" edeltää verbaalista subjektia
Ekat sanat
- ekat sanat ja lauseet: 1 vuotta (osoittaminen vahvistaa)
- Kielen räjähdys: nimeämisen laajentuminen, sanaston äkillinen kasvu, substantiivejä
- Holofraasi = yksittäinen sana, jossa tiivistettynä kokonainen ajatus / kuulijasta kiinni miten ymmärretään (=runoilijat)
Aikaiset virkkeet
- under extension: sanan moninaiset käyttötavat eivät aukea, liian suppea käyttö sanalle
- over extension: menee yli merkityksen ja käytön
Varhainen kielioppi (sanoista riippumattomat metodit)
- 2 sanan lauseita (15-24 kuukautta): "Isoveli lyö."
- kohtuullinen sanavarasto ja perussanajärjestyksen ymmärrys
- lapsi oppinut kielen tarkoituksen: ajatusten ilmaisun
Kielen oppimisen teoriat
1. Ympäristön kautta (lapsille opetetaan kieltä) ja 2. luonnon kautta (lapset "opettavat" itseään ennalta ohjelmoidusti)
1. Skinner: vahvistaminen, miten ja kuinka paljon puhutaan vauvalle, niin, niin nopeasti se oppii. Vanhempien panoksen tärkeys ja tarpeisiin vastaaminen
2. Chomsky: LAD (language acquisition device): lapsilla on ennaltaviritetty kieli; sisältää intonaatiot ja kielen rakenteen. Lapset ovat innokkaita oppimaan, geneettinen ohjelmointi, kategoriat.
3. Sosiaalisen ympäristön virikkeet pitävät yllä lapsen kielellistä kehitystä:
- sosiaali-pragmaattinen -> puhetta tarvitaan kommunikointiin
- äitien (kasvattajat) vauvakieli (motherese)
- sosiaalisesti fokusoituneita enemmän kuin itse fokusoituneita; kielen kehitys yhteisöllisesti keskittynyttä enemmin kuin yksilökeskeistä.
4. Hybriditeoria
- monia tapoja ja syitä kehittyä
- kommunikointi tärkeää ja luontaiset lähtökohdat tarjoavat monia eri mahdollisuuksia
- eri perheissä/kulttuureissa erilaiset "polut", mutta kieli on kuitenkin lopulta opittava
Vihje kasvattajille:
4 tapaa tukea kielen oppimista:
- esisanalliset vuoropuhulet
- babytalkin puhuminen
- objektien ja asioiden jatkuva nimeäminen, jotka on vauvasta kivoja
- äänien ja sanojen laajentaminen tarkoitukselliseksi keskusteluksi: "vauva osallistuu johonkin kielen avulla"
Ovatko kategoriat universaaleja?
- Langer: on.
- aivojen kehitys tärkeä tekijä -> tunne interaktiot luo pohjaa myös, ja ne riippuu kokemuksista -> muistikuvat, mielikuvat
Muisti
Infantiiliamnesia = ennen ikää 2 tapahtuneita asioita ei voi muistaa, ja ennen ikää 5 muistetaan vain merkittävimmät tapahtumat -> aikuiset sepittävät paljon lapsuuden muistoja -> seksuaalisen hyväksikäytön muistot?: sepitettä/fantasiaa/totta/analyytikon tekemiä?
Hyvin aikaiset muistot
- Aineksia: hyvin reaalielämään nähden
- muistajalla korkea motivaatio
- erikoiset muistin avut: muistelua, lavastukset, hypnoosi...
- elämys/kokemus, joka sisältää jonkun aspektin jostain muistettavasta asiasta laukaisee koko muiston.
-> tarinoiden kertominen suullisesti: "historian kirjoitusta"
- Lisää ikää, lisää muistia: viivästynyt jäjittely, enemmän yksityiskohtia, monimutkaisempia jakoja näytteistetään, yleistysten tekeminen
1. Implisiittinen eli piilevä muisti
Tapahtumat, objektit, kokemukset vihjeiden avulla
2. Eksplisiittinen eli tietoinen muisti
Muisti, joka on heti saatavilla
- tapahtuu muutoksia
- erilliset vai yhdessä / vuorovaikutus?
Kieli (2 vee)
- Vaikuttavin kognitiivinen saavutus
- varhaisessa kehityksessä suunnilleen samanlaiset kehitysjaksot universaalisti -> ajoitus ja syvyys vaihtelee -> miten lasta puhutellaa, milloin patistetaan lasta itse esittämään merkityksiä
Ekat äänet
- vauvapuhe = korkeaa puhetta, jota lähipiiri käyttää vauvalle, toistoa, yksinkertaista
- vokalisaatio vauvalla
- itku, vikinä, kujerrus, kirkuminen, murina, kurnutus, huutaminen, kurlaus, röyhtäys, hyräily
- babbling = tavujen toistamista
- jokellus = irrallisten tavujen toistamista
- Kuurot: vauvat "viittovat" (viittomakieli on rikas kieli, jonka pohja saadaan jo vauvana)
-> kaikki vauvat käyttävät ei-verbaalisia viestejä
- "moni-ilmeisyys" edeltää verbaalista subjektia
Ekat sanat
- ekat sanat ja lauseet: 1 vuotta (osoittaminen vahvistaa)
- Kielen räjähdys: nimeämisen laajentuminen, sanaston äkillinen kasvu, substantiivejä
- Holofraasi = yksittäinen sana, jossa tiivistettynä kokonainen ajatus / kuulijasta kiinni miten ymmärretään (=runoilijat)
Aikaiset virkkeet
- under extension: sanan moninaiset käyttötavat eivät aukea, liian suppea käyttö sanalle
- over extension: menee yli merkityksen ja käytön
Varhainen kielioppi (sanoista riippumattomat metodit)
- 2 sanan lauseita (15-24 kuukautta): "Isoveli lyö."
- kohtuullinen sanavarasto ja perussanajärjestyksen ymmärrys
- lapsi oppinut kielen tarkoituksen: ajatusten ilmaisun
Kielen oppimisen teoriat
1. Ympäristön kautta (lapsille opetetaan kieltä) ja 2. luonnon kautta (lapset "opettavat" itseään ennalta ohjelmoidusti)
1. Skinner: vahvistaminen, miten ja kuinka paljon puhutaan vauvalle, niin, niin nopeasti se oppii. Vanhempien panoksen tärkeys ja tarpeisiin vastaaminen
2. Chomsky: LAD (language acquisition device): lapsilla on ennaltaviritetty kieli; sisältää intonaatiot ja kielen rakenteen. Lapset ovat innokkaita oppimaan, geneettinen ohjelmointi, kategoriat.
3. Sosiaalisen ympäristön virikkeet pitävät yllä lapsen kielellistä kehitystä:
- sosiaali-pragmaattinen -> puhetta tarvitaan kommunikointiin
- äitien (kasvattajat) vauvakieli (motherese)
- sosiaalisesti fokusoituneita enemmän kuin itse fokusoituneita; kielen kehitys yhteisöllisesti keskittynyttä enemmin kuin yksilökeskeistä.
4. Hybriditeoria
- monia tapoja ja syitä kehittyä
- kommunikointi tärkeää ja luontaiset lähtökohdat tarjoavat monia eri mahdollisuuksia
- eri perheissä/kulttuureissa erilaiset "polut", mutta kieli on kuitenkin lopulta opittava
Vihje kasvattajille:
4 tapaa tukea kielen oppimista:
- esisanalliset vuoropuhulet
- babytalkin puhuminen
- objektien ja asioiden jatkuva nimeäminen, jotka on vauvasta kivoja
- äänien ja sanojen laajentaminen tarkoitukselliseksi keskusteluksi: "vauva osallistuu johonkin kielen avulla"
Huomioita luennolta 2 (tai vastaava)
1. Tsekkaa Minna Huotilaisen Sikiön kuulotutkimus
2. Moniaistisuus = aistimukset sulautuvat yhteen
3. Vartalo Keho Ruumis
4. Erik H. Eriksson: Oraalinen paratiisi
5. Palautesilmukka = feedback loop
6. Tiedonkäsittelyteoria = ihmiset on tietokoneita (teoria kriisissä)
2. Moniaistisuus = aistimukset sulautuvat yhteen
3. Vartalo Keho Ruumis
4. Erik H. Eriksson: Oraalinen paratiisi
5. Palautesilmukka = feedback loop
6. Tiedonkäsittelyteoria = ihmiset on tietokoneita (teoria kriisissä)
Monday, January 28, 2008
Kehityspsykologia, luento 2 (tai vastaava)
Jos nyt joku kurssilta sattuu tätä blogia lukemaan, niin yritän jatkossa pysyä paremmin aikataulussa. Laitan nyt näitä vanhoja luentoja tänne, koska menen tenttiin lauantaina. Persoonallisuuspsykat alkaa juosta sitten sen jälkeen.
0-2: Kaksi ensimmäistä vuotta, biososiaalinen kehitys (eli suunnilleen fyysinen/biologinen)
– Ruumiin koon kehitys
–> head-sparing = aivot kasvavat muuhun ruumiiseen nähden suhteellisesti enemmän, vaikka lapsi kärsisi aliravitsemuksesta.
–> paino ja pituus
– Uni
–> aivojen kypsminen, oppiminen, tunteet, psyykkinen sopeutuminen kouluun ja perheeseen
–> REM ja hiljainen uni
–Aivojen varhainen kehitys
–> aivot kasvaa nopeammin kuin muu ruumis
–> aivojen koko edeltää aivojen toimintoja
–> tärkein elemnetti biososiaalisessa kehityksessä
–> aivojen perusrakenne: neuronit, kuori, aksonit, dendriitit, synapsit, gliasolut
–> kuoren eri alueet tekevät eri asioita
–> neuronilla aksoni-synapsi-toisen neuronin dendriitit = neuronit kommunikoi, välittäjäaineet synapseissa
– runsaskasvuisuus ja vauhti:
–> dendriittien tiheys kasvaa 5 kertaa kahden ensimmäisen vuoden aikana = ohimenevä liikakasvuisuus -> liittyy ikään, hidastuu myöhemmin ja jos ei käytä niin ne menetetään: "Use it or lose it."
– Kokemukset tehostaa aivoja
–> aivojen rakenteet ja kasvu riippuvat lapsen kokemuksista –> käyttämättömät neuronit menee pois päältä –> aivojen alueet kehittyvät eri tahtiin -> stressireaktiot, jos tulee liikaa stressihormoneita vauvalle, niin aivot voivat "alikehittyä".
Greenoughn kaksi kokemusperäsitä aivokehitystä
1. Kokemusta odottavat aivofunktiot = vaativat basic/common kokemuksia kehittyäkseen = pakko tapahtua, ja yleensä tapahtuukin
2. Riippuvaisia kokemuksista = vaativat particular and variable kokemukset, esim. äidinkieli
Aistit ja motoriset taidot
- vauvan aivojen kehitys riippuu pitkälti aistikokemuksista ja aikaisista liikkeistä
- aistimukset - havainnot - kognitio
–> kuuleminen, aktiivista jo syntyessä,; jotkut äänet laukaisevat refleksejä; vauva voi erottaa ääniä, kieltä, rytmejä ja äidinkielen; vanhemmat vauvat erottaa äänteen ja tavujen sarjoja
–> kosketus, maistaminen, haistaminen: heti syntymästä "päällä"; vauvojen tapa laittaa asioita suuhun ja testailla esineitä kielellä, ikenillä ja huulilla, jotka ovat sensitiivisiä kosketukselle, maulle ja hajuille; aikaiset aistimukset tavoittelevat: 1. sosiaalinen vuorovaikutus 2. turvallisuuden tunne, levollisuus, oman mielihyvän haku, comfort.
- motoriset taidot: aivojen kehitys = motoriset taidot paranee; refleksit (eloonjäämiseksi) = 1. hengitys eli hapen saanti 2. itkeminen, potkiminen eli ruumiinlämpö 3. imeminen ja tarrautuminen eli ruokailu
–> karkea motoriikka: isot lihakset = ryömiminen, konttaaminen ja kävely
–> hienomotoriikka (yleensä sormet) = ottaminen, tarttuminen, pitäminen, pihtiote
–> keho = hieno ja karkea yhdessä (vaikuttavat myös kehonkuvaan)
Vaihtelut ja etniset erot
- normit, perityt ominaisuudet (ympäristö), aktiivisuustaso, fyysisen kypsymisen tahti, geneettiset tekijät (perimä), etniset erot kulttuurissa hoitaa lapsia, ympäristön ja perimän tekijät
Ehkäisevä lääketiede
– immunisaatio = suojelee lapsia lasten sairauksilta ja komplikaatioilta
– estää muita saamasta sairauksia lapsilta
SIDS (Sudden infant death syndrome) = kätkyt-kuolema
Riskitekijät?= 1. tupakointi (passiivinen), vatsallaan makuuttaminen, pehmeä vuode, rintaruokinnan rajoittaminen, etniset/kulttuurilliset erot (afrikkalaisilla enemmän, aasialaisille vähiten, USA:n kansalaisten mukaan mitattu)
0-2: Kognitiivinen kehitys
Sensomotorinen älykkyys
=aktiivinen älykkyys vauvoilla, joka perustuu "aisteilla ajatteluun" ja motoristen taitojen hyötykäyttöä.
Vaiheet 1 ja 2 (primaariset sirkulaariset reaktiot)
- Vaihe 1: refleksit; vaihe 2: sopeutumistavat eli refleksit sopeutuvat, esim. imeminen tahdon varaista ja oikean kohdan imeminen.
- Assimilaatio, sulauttaminen = uuden tiedon sulauttaminen vanhaan
- Akkomodaatio, mukauttaminen = uuden tiedon mukauttaminen, uudelleen säätö, laajennus
- Imeminen: vauvat alkavat mukatua yhden kuukauden ikäisinä
- Refleksiivinen assimilaatio = rinta palautteen antajana
Vaiheet 2 ja 4 (sekundaariset sirkulaarit reaktiot)
- Feedabck loop koskee kokemuksia ihmisistä ja objekteista
- Vaihe 3: tehdään mielenkiintoisesta näystä kestävä: toisto/tietoisuus (alkeellinen); vaihe 4: uusia mukauttamisia ja odotuksia -> tavoitehakuisuus/päämäärähakuisuus -> objektin pysyvyys (-> ennakointi)
Vaiheet 5 ja 6 (tertiaariset sir...)
- Palautesilmukka koskee aktiivista kokeilua ja tutkimista (luovuus, ideointi, ideat)
- Vaihe 5: uusia tapoja aktiivisen kokeilun kautta, "pikku tiedemies"; vaihe 6: uusia tapoja mielen toimintasarjoista = suunnitelma etukäteen ennen palautetta = imitoitua = katsotaan, kun joku tekee ja tehdään itse myöhemmin, "viivästetty jäljittely" on mallioppimisen alkeellinen muoto
- Affordances = virikkeet = ympäristö tarjoaa havaittaviksi ja vourovaikutukseen mahdollisuuksia -> miten havaitaan ja toimitaan riippuu aikaisemmista kokemuksista, kehitystasosta, sensoristen mahdollisuuksien tietoisuudesta ja tarpeista ja motivaatiosta (hetkellinen)
- Graspable = tavoitettavuus = onko joku esine oikean muotoinen, sopivan kokoinen, tekstuurinen, oikealla etäisyydellä että voi tarttua ja ottaa haltuun.
- Sudden drop = visuaalinen kuilu -> syvyyden havainnointi kokemusten perusteella
- objektipysyvyys = asiat on samanlaisia, vaikka niitä ei näe. = 3D-objektien rajat
- Liike ja ihmiset
-> dynaaminen havainnointi = liikkeen havaintomaailma
-> ihmisen kiinnostavuus
-> sensoriset ja havainnointitaidot kehittyvät
- Kategoriat ja konseptit = oman havaitsemisen jäsentämistä = pehmeä/kova, isä/äiti, pienet/suuret
0-2: Kaksi ensimmäistä vuotta, biososiaalinen kehitys (eli suunnilleen fyysinen/biologinen)
– Ruumiin koon kehitys
–> head-sparing = aivot kasvavat muuhun ruumiiseen nähden suhteellisesti enemmän, vaikka lapsi kärsisi aliravitsemuksesta.
–> paino ja pituus
– Uni
–> aivojen kypsminen, oppiminen, tunteet, psyykkinen sopeutuminen kouluun ja perheeseen
–> REM ja hiljainen uni
–Aivojen varhainen kehitys
–> aivot kasvaa nopeammin kuin muu ruumis
–> aivojen koko edeltää aivojen toimintoja
–> tärkein elemnetti biososiaalisessa kehityksessä
–> aivojen perusrakenne: neuronit, kuori, aksonit, dendriitit, synapsit, gliasolut
–> kuoren eri alueet tekevät eri asioita
–> neuronilla aksoni-synapsi-toisen neuronin dendriitit = neuronit kommunikoi, välittäjäaineet synapseissa
– runsaskasvuisuus ja vauhti:
–> dendriittien tiheys kasvaa 5 kertaa kahden ensimmäisen vuoden aikana = ohimenevä liikakasvuisuus -> liittyy ikään, hidastuu myöhemmin ja jos ei käytä niin ne menetetään: "Use it or lose it."
– Kokemukset tehostaa aivoja
–> aivojen rakenteet ja kasvu riippuvat lapsen kokemuksista –> käyttämättömät neuronit menee pois päältä –> aivojen alueet kehittyvät eri tahtiin -> stressireaktiot, jos tulee liikaa stressihormoneita vauvalle, niin aivot voivat "alikehittyä".
Greenoughn kaksi kokemusperäsitä aivokehitystä
1. Kokemusta odottavat aivofunktiot = vaativat basic/common kokemuksia kehittyäkseen = pakko tapahtua, ja yleensä tapahtuukin
2. Riippuvaisia kokemuksista = vaativat particular and variable kokemukset, esim. äidinkieli
Aistit ja motoriset taidot
- vauvan aivojen kehitys riippuu pitkälti aistikokemuksista ja aikaisista liikkeistä
- aistimukset - havainnot - kognitio
–> kuuleminen, aktiivista jo syntyessä,; jotkut äänet laukaisevat refleksejä; vauva voi erottaa ääniä, kieltä, rytmejä ja äidinkielen; vanhemmat vauvat erottaa äänteen ja tavujen sarjoja
–> kosketus, maistaminen, haistaminen: heti syntymästä "päällä"; vauvojen tapa laittaa asioita suuhun ja testailla esineitä kielellä, ikenillä ja huulilla, jotka ovat sensitiivisiä kosketukselle, maulle ja hajuille; aikaiset aistimukset tavoittelevat: 1. sosiaalinen vuorovaikutus 2. turvallisuuden tunne, levollisuus, oman mielihyvän haku, comfort.
- motoriset taidot: aivojen kehitys = motoriset taidot paranee; refleksit (eloonjäämiseksi) = 1. hengitys eli hapen saanti 2. itkeminen, potkiminen eli ruumiinlämpö 3. imeminen ja tarrautuminen eli ruokailu
–> karkea motoriikka: isot lihakset = ryömiminen, konttaaminen ja kävely
–> hienomotoriikka (yleensä sormet) = ottaminen, tarttuminen, pitäminen, pihtiote
–> keho = hieno ja karkea yhdessä (vaikuttavat myös kehonkuvaan)
Vaihtelut ja etniset erot
- normit, perityt ominaisuudet (ympäristö), aktiivisuustaso, fyysisen kypsymisen tahti, geneettiset tekijät (perimä), etniset erot kulttuurissa hoitaa lapsia, ympäristön ja perimän tekijät
Ehkäisevä lääketiede
– immunisaatio = suojelee lapsia lasten sairauksilta ja komplikaatioilta
– estää muita saamasta sairauksia lapsilta
SIDS (Sudden infant death syndrome) = kätkyt-kuolema
Riskitekijät?= 1. tupakointi (passiivinen), vatsallaan makuuttaminen, pehmeä vuode, rintaruokinnan rajoittaminen, etniset/kulttuurilliset erot (afrikkalaisilla enemmän, aasialaisille vähiten, USA:n kansalaisten mukaan mitattu)
0-2: Kognitiivinen kehitys
Sensomotorinen älykkyys
=aktiivinen älykkyys vauvoilla, joka perustuu "aisteilla ajatteluun" ja motoristen taitojen hyötykäyttöä.
Vaiheet 1 ja 2 (primaariset sirkulaariset reaktiot)
- Vaihe 1: refleksit; vaihe 2: sopeutumistavat eli refleksit sopeutuvat, esim. imeminen tahdon varaista ja oikean kohdan imeminen.
- Assimilaatio, sulauttaminen = uuden tiedon sulauttaminen vanhaan
- Akkomodaatio, mukauttaminen = uuden tiedon mukauttaminen, uudelleen säätö, laajennus
- Imeminen: vauvat alkavat mukatua yhden kuukauden ikäisinä
- Refleksiivinen assimilaatio = rinta palautteen antajana
Vaiheet 2 ja 4 (sekundaariset sirkulaarit reaktiot)
- Feedabck loop koskee kokemuksia ihmisistä ja objekteista
- Vaihe 3: tehdään mielenkiintoisesta näystä kestävä: toisto/tietoisuus (alkeellinen); vaihe 4: uusia mukauttamisia ja odotuksia -> tavoitehakuisuus/päämäärähakuisuus -> objektin pysyvyys (-> ennakointi)
Vaiheet 5 ja 6 (tertiaariset sir...)
- Palautesilmukka koskee aktiivista kokeilua ja tutkimista (luovuus, ideointi, ideat)
- Vaihe 5: uusia tapoja aktiivisen kokeilun kautta, "pikku tiedemies"; vaihe 6: uusia tapoja mielen toimintasarjoista = suunnitelma etukäteen ennen palautetta = imitoitua = katsotaan, kun joku tekee ja tehdään itse myöhemmin, "viivästetty jäljittely" on mallioppimisen alkeellinen muoto
- Affordances = virikkeet = ympäristö tarjoaa havaittaviksi ja vourovaikutukseen mahdollisuuksia -> miten havaitaan ja toimitaan riippuu aikaisemmista kokemuksista, kehitystasosta, sensoristen mahdollisuuksien tietoisuudesta ja tarpeista ja motivaatiosta (hetkellinen)
- Graspable = tavoitettavuus = onko joku esine oikean muotoinen, sopivan kokoinen, tekstuurinen, oikealla etäisyydellä että voi tarttua ja ottaa haltuun.
- Sudden drop = visuaalinen kuilu -> syvyyden havainnointi kokemusten perusteella
- objektipysyvyys = asiat on samanlaisia, vaikka niitä ei näe. = 3D-objektien rajat
- Liike ja ihmiset
-> dynaaminen havainnointi = liikkeen havaintomaailma
-> ihmisen kiinnostavuus
-> sensoriset ja havainnointitaidot kehittyvät
- Kategoriat ja konseptit = oman havaitsemisen jäsentämistä = pehmeä/kova, isä/äiti, pienet/suuret
Kehityspsykologia, luento 1 huomioita
1. Perinnöllinen = perintötekijöiden aiheuttama
Synnynnäinen = synnytyksen edeltävät/aikaiset/jälkeiset ilmiöt
2. Kohtututkimuksesta saatu tuloksia, että sikiö herkistyy äänille.
3. Perintötekijöitä ja ympäristöä ei voi ”erottaa”.
4. Kehityspsykologiassa paljon länsimaista asiaa. Kulttuuriset erot vielä jäsentymättä.
5. Lue Eric Kandelin tekstejä aivojen ja hermoston muotoutuvuudesta
6. Berger on ehdotellut, että temperamenttikin voisi olla muuttuva
Synnynnäinen = synnytyksen edeltävät/aikaiset/jälkeiset ilmiöt
2. Kohtututkimuksesta saatu tuloksia, että sikiö herkistyy äänille.
3. Perintötekijöitä ja ympäristöä ei voi ”erottaa”.
4. Kehityspsykologiassa paljon länsimaista asiaa. Kulttuuriset erot vielä jäsentymättä.
5. Lue Eric Kandelin tekstejä aivojen ja hermoston muotoutuvuudesta
6. Berger on ehdotellut, että temperamenttikin voisi olla muuttuva
Kehityspsykologia, luento 1
13.11. Luennoitsijana Juhani Ihanus.
Tenttiin luetaan Bergeristä luvut 1–19 ja Lyytisestä sivut 297–322, 343–367 ja 400–470.
Vastasyntynyt
– keskiarvot: 3,2 kg ja 51 cm
– synnynnäisiä refleksejä
– lähiaistit tärkeät
– jo yksilöllisiä eroja
Lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen vaikuttavat tekijät
– lapsi, äiti/isä/ensisijainen hoitaja ja niiden kautta välittyneesti kasvuympäristö ja kulttuuri (tavat, käytännöt yms.)
Lapsen vaikutus vuorovaikutukseen
– temperamentti
– sukupuoli
– ulkonäkö
– fyysiset ominaisuudet
–> ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten lapseen suhtaudutaan (tavallaan vaivihkaa)
– lapsen nonverbaalinen viestintä
– molemmat (lapsi ja ympäristö) vaikuttavat molempiin
–> vuorovaikutus muovaa yksilöiden ominaisuuksista uusia
Temperamentti
– käyttäytymisen tyylillinen osatekijä
–> kommunikointi, nonverbaalinen viestintä
– perinnöllinen osa persoonallisuutta
– biologinen pohja (neuraaliset ja geneettiset erot)
– havaittavissa varhaislapsuudesta asti
–> vauvan tapa suuntautua ja reagoida ympäristöön
– Useita eri dimensioita, 9 temperamenttiulottuvuutta: aktiivisuus, rytmisyys (aktiivisuus-passiivisuus), lähestyminen-välttäminen (kohti vai poispäin suuntautuva), mukautuvuus (tuleeko paha olo muutoksesta?), reaktioiden intensiteetti, reaktioiden kynnys (mikä saa vauvan reagoimaan; äänet, valot), mieliala (aikuisten arviomana, vaihtelee/pysyy), häiriintyvyys, huomion ylläpitäminen (tarkkaavaisuus)
=> yrittää vai luovuttaa helposti => yksi tai useampi ärsyke
– ulottuvuudet esiintyvät yhdistelminä: vaikea/helppo/hitaasti lämpiävä vauva ELI esimerkiksi vaikea on voimakkaasti reagoiva, epäsäännöllinen, negatiivisuus (tulkinnan tasolla, hoitajan näkökulmasta), vihainen (hoitajien tulkintaa)
=> hitaasti lämpiävä: ei liian nopeaa pakotusta muutokseen
– temperamenttipiirteiden vaikutus vuorovaikutukseen
–kasvattajan kuvaus temperamentista on osin objektiivista, osin subjektiivista
Kasvatustyylejä (Baumrind)
– autoritaarinen (eng. authoritarian) eli rankaiseva, heikko kommunikaatio, käskytystä, kaavamainen, tiukat normit
– salliva (eng. permissive)
– demokraattinen-periksiantava eli ehdoton vapaus
– torjuva-laiminlyövä eli ei halua kommunikoida, ”samantekevää”
– traditionaalinen eli ”meillä tässä yhteisössä”, ”toimihan tmä minunkin kohdallani”, aikaa ei oteta huomioon
– autoritatiivinen (authoritative) eli rajat on, mutta on myös vastavuoroisuutta, kuunnellaan, myönnytyksiä.
Yleinen kehityspsykologian esittely
Yritetään ymmärtää miten ja miksi ihmiset muuttuvat ajan myötä, sekä miten ja miksi he pysyvät samanlaisina.
– Tärkeimmät taustateoriat: evoluutioteoria, Freudin teoriat, Piaget, Vygotski...
Dynaaminen systeemi
– ihmisen kehitys jatkuvien muutosten prosessina tai laajempana (ryhmät ja niiden kehitys). Jokaisella muutoksella rooli olla yhteydessä muihin muutoksiin.
=> perhosefekti: metafora, pienikin muutos/tapahtuma voi aiheuttaa sarjan muita muutoksia, jotka voivat muodostaa ison vaikutuksen.
Ekologinen malli (Bronfenbrenner)
– läheltä kauas
– Chromosystem: biologinen, ihminen on ajallinen organismi (”Kävin aamulla lääkärissä kohentamassa mun chromosysteemiä.”)
– Microsystem: perhe, koulu, kaverit (”Tapasin viikonloppuna mun mikrosysteemin.”)
– Exosystem: yhteisö, julkiset palvelut, media (”Luin aamulla mun exosysteemin tarjoamat uutiset”.)
– Macrosystems: kulttuuriset arvot, sosiaaliset olot, tavat, talous (”Mun makrosysteemi väitti, että uuden ihmisen tavatessa pitää kätellä.”)
Elämänkaari näkökulma
– Multidirectional = monilineaarinen (epälineaarinen) kehitys
– Multicontextual = monia konteksteja (tilanne / tapahtuma ympäristö)
– Multicultural = monet kulttuuriset tavat (monikulttuurisuus)
– Tutkimus: Multidisciplinary = monet eri tieteet tuovat tietoa
– Plastic = plastisuus = muutoksia läpi elämänkaaren, joustavuus
Kolme kehityksen keskeistä aluetta
1. Biologinen = aivot ja ruumis
2. kognitiivinen = ajatusprosessit, havainnointi, kieli, muisti
3. Psykososiaalinen = tunteet, persoonallisuus, persoonien väliset suhteet
Alueet kuuluvat yhteen, ne eivät ole irrallisia.
Kehityksen kontekstit (muuttuvia)
– Historiallinen = kohortit (samana vuonna syntyneet, vuosikymmenenä, eli joku yhteinen historiallinen konteksti), sosiaaliset rakenteet (asenteet, käsitteet, rooliodotukset)
– Sosioekonominen = köyhyys, perhe ja naapurit, talous, etniset ryhmät, sosioekonominen status (SES), asuinympäristö
– Kulttuurillinen = arvot, asenteet, odotukset, tavat, fyysiset objektit; vaatteet, asumiskäytännöt – rikas, köyhä, maalainen/kaupunkilainen, etnisyys ja kulttuuri
Ihminen systeemin sisällä
– Aina osa jotain järjestelmää, vuorovaikutuksessa muiden alasysteemien kanssa, monisuuntaisesti. Kontekstit vaikuttavat. Kohortti eli yhdistävän tekijän vaikutus esim. Ikäryhmän vaikutus.
Kehityspsykologia tieteenä
–> tieteellinen menetelmä = tapa etsiä tietoa (todisteita) kysymyksiin
1. Kysymysten asettelu
2. Hypoteesi
3. Testaus
4. Johtopäätökset
5. Löydökset esille
(Muitakin tapoja on.)
Ongelmia = muuttujat
- luonto vs. Hoito // biologia vs. Ympäristö / nature vs. Nurture /
- jatkuvuus vs. Epäjatkuvuus
- Erilaisuus vs. Puute, vaje (deficit)
- Muut: uskonto/tiede, yksilö/yhteisö
=> Mikä on minkäkin osuus tutkimuksen muuttujissa?
Esim. Jos tutkii jotain niin kuuluuhan siihen aina molemmat, ”liian suuria kakkuja”.
Tenttiin luetaan Bergeristä luvut 1–19 ja Lyytisestä sivut 297–322, 343–367 ja 400–470.
Vastasyntynyt
– keskiarvot: 3,2 kg ja 51 cm
– synnynnäisiä refleksejä
– lähiaistit tärkeät
– jo yksilöllisiä eroja
Lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen vaikuttavat tekijät
– lapsi, äiti/isä/ensisijainen hoitaja ja niiden kautta välittyneesti kasvuympäristö ja kulttuuri (tavat, käytännöt yms.)
Lapsen vaikutus vuorovaikutukseen
– temperamentti
– sukupuoli
– ulkonäkö
– fyysiset ominaisuudet
–> ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten lapseen suhtaudutaan (tavallaan vaivihkaa)
– lapsen nonverbaalinen viestintä
– molemmat (lapsi ja ympäristö) vaikuttavat molempiin
–> vuorovaikutus muovaa yksilöiden ominaisuuksista uusia
Temperamentti
– käyttäytymisen tyylillinen osatekijä
–> kommunikointi, nonverbaalinen viestintä
– perinnöllinen osa persoonallisuutta
– biologinen pohja (neuraaliset ja geneettiset erot)
– havaittavissa varhaislapsuudesta asti
–> vauvan tapa suuntautua ja reagoida ympäristöön
– Useita eri dimensioita, 9 temperamenttiulottuvuutta: aktiivisuus, rytmisyys (aktiivisuus-passiivisuus), lähestyminen-välttäminen (kohti vai poispäin suuntautuva), mukautuvuus (tuleeko paha olo muutoksesta?), reaktioiden intensiteetti, reaktioiden kynnys (mikä saa vauvan reagoimaan; äänet, valot), mieliala (aikuisten arviomana, vaihtelee/pysyy), häiriintyvyys, huomion ylläpitäminen (tarkkaavaisuus)
=> yrittää vai luovuttaa helposti => yksi tai useampi ärsyke
– ulottuvuudet esiintyvät yhdistelminä: vaikea/helppo/hitaasti lämpiävä vauva ELI esimerkiksi vaikea on voimakkaasti reagoiva, epäsäännöllinen, negatiivisuus (tulkinnan tasolla, hoitajan näkökulmasta), vihainen (hoitajien tulkintaa)
=> hitaasti lämpiävä: ei liian nopeaa pakotusta muutokseen
– temperamenttipiirteiden vaikutus vuorovaikutukseen
–kasvattajan kuvaus temperamentista on osin objektiivista, osin subjektiivista
Kasvatustyylejä (Baumrind)
– autoritaarinen (eng. authoritarian) eli rankaiseva, heikko kommunikaatio, käskytystä, kaavamainen, tiukat normit
– salliva (eng. permissive)
– demokraattinen-periksiantava eli ehdoton vapaus
– torjuva-laiminlyövä eli ei halua kommunikoida, ”samantekevää”
– traditionaalinen eli ”meillä tässä yhteisössä”, ”toimihan tmä minunkin kohdallani”, aikaa ei oteta huomioon
– autoritatiivinen (authoritative) eli rajat on, mutta on myös vastavuoroisuutta, kuunnellaan, myönnytyksiä.
Yleinen kehityspsykologian esittely
Yritetään ymmärtää miten ja miksi ihmiset muuttuvat ajan myötä, sekä miten ja miksi he pysyvät samanlaisina.
– Tärkeimmät taustateoriat: evoluutioteoria, Freudin teoriat, Piaget, Vygotski...
Dynaaminen systeemi
– ihmisen kehitys jatkuvien muutosten prosessina tai laajempana (ryhmät ja niiden kehitys). Jokaisella muutoksella rooli olla yhteydessä muihin muutoksiin.
=> perhosefekti: metafora, pienikin muutos/tapahtuma voi aiheuttaa sarjan muita muutoksia, jotka voivat muodostaa ison vaikutuksen.
Ekologinen malli (Bronfenbrenner)
– läheltä kauas
– Chromosystem: biologinen, ihminen on ajallinen organismi (”Kävin aamulla lääkärissä kohentamassa mun chromosysteemiä.”)
– Microsystem: perhe, koulu, kaverit (”Tapasin viikonloppuna mun mikrosysteemin.”)
– Exosystem: yhteisö, julkiset palvelut, media (”Luin aamulla mun exosysteemin tarjoamat uutiset”.)
– Macrosystems: kulttuuriset arvot, sosiaaliset olot, tavat, talous (”Mun makrosysteemi väitti, että uuden ihmisen tavatessa pitää kätellä.”)
Elämänkaari näkökulma
– Multidirectional = monilineaarinen (epälineaarinen) kehitys
– Multicontextual = monia konteksteja (tilanne / tapahtuma ympäristö)
– Multicultural = monet kulttuuriset tavat (monikulttuurisuus)
– Tutkimus: Multidisciplinary = monet eri tieteet tuovat tietoa
– Plastic = plastisuus = muutoksia läpi elämänkaaren, joustavuus
Kolme kehityksen keskeistä aluetta
1. Biologinen = aivot ja ruumis
2. kognitiivinen = ajatusprosessit, havainnointi, kieli, muisti
3. Psykososiaalinen = tunteet, persoonallisuus, persoonien väliset suhteet
Alueet kuuluvat yhteen, ne eivät ole irrallisia.
Kehityksen kontekstit (muuttuvia)
– Historiallinen = kohortit (samana vuonna syntyneet, vuosikymmenenä, eli joku yhteinen historiallinen konteksti), sosiaaliset rakenteet (asenteet, käsitteet, rooliodotukset)
– Sosioekonominen = köyhyys, perhe ja naapurit, talous, etniset ryhmät, sosioekonominen status (SES), asuinympäristö
– Kulttuurillinen = arvot, asenteet, odotukset, tavat, fyysiset objektit; vaatteet, asumiskäytännöt – rikas, köyhä, maalainen/kaupunkilainen, etnisyys ja kulttuuri
Ihminen systeemin sisällä
– Aina osa jotain järjestelmää, vuorovaikutuksessa muiden alasysteemien kanssa, monisuuntaisesti. Kontekstit vaikuttavat. Kohortti eli yhdistävän tekijän vaikutus esim. Ikäryhmän vaikutus.
Kehityspsykologia tieteenä
–> tieteellinen menetelmä = tapa etsiä tietoa (todisteita) kysymyksiin
1. Kysymysten asettelu
2. Hypoteesi
3. Testaus
4. Johtopäätökset
5. Löydökset esille
(Muitakin tapoja on.)
Ongelmia = muuttujat
- luonto vs. Hoito // biologia vs. Ympäristö / nature vs. Nurture /
- jatkuvuus vs. Epäjatkuvuus
- Erilaisuus vs. Puute, vaje (deficit)
- Muut: uskonto/tiede, yksilö/yhteisö
=> Mikä on minkäkin osuus tutkimuksen muuttujissa?
Esim. Jos tutkii jotain niin kuuluuhan siihen aina molemmat, ”liian suuria kakkuja”.
Subscribe to:
Posts (Atom)