Kehityspsykologia, luento 1

13.11. Luennoitsijana Juhani Ihanus.

Tenttiin luetaan Bergeristä luvut 1–19 ja Lyytisestä sivut 297–322, 343–367 ja 400–470.

Vastasyntynyt
– keskiarvot: 3,2 kg ja 51 cm
– synnynnäisiä refleksejä
– lähiaistit tärkeät
– jo yksilöllisiä eroja

Lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen vaikuttavat tekijät
– lapsi, äiti/isä/ensisijainen hoitaja ja niiden kautta välittyneesti kasvuympäristö ja kulttuuri (tavat, käytännöt yms.)

Lapsen vaikutus vuorovaikutukseen
– temperamentti
– sukupuoli
– ulkonäkö
– fyysiset ominaisuudet
–> ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten lapseen suhtaudutaan (tavallaan vaivihkaa)
– lapsen nonverbaalinen viestintä
– molemmat (lapsi ja ympäristö) vaikuttavat molempiin
–> vuorovaikutus muovaa yksilöiden ominaisuuksista uusia

Temperamentti
– käyttäytymisen tyylillinen osatekijä
–> kommunikointi, nonverbaalinen viestintä
– perinnöllinen osa persoonallisuutta
– biologinen pohja (neuraaliset ja geneettiset erot)
– havaittavissa varhaislapsuudesta asti
–> vauvan tapa suuntautua ja reagoida ympäristöön
– Useita eri dimensioita, 9 temperamenttiulottuvuutta: aktiivisuus, rytmisyys (aktiivisuus-passiivisuus), lähestyminen-välttäminen (kohti vai poispäin suuntautuva), mukautuvuus (tuleeko paha olo muutoksesta?), reaktioiden intensiteetti, reaktioiden kynnys (mikä saa vauvan reagoimaan; äänet, valot), mieliala (aikuisten arviomana, vaihtelee/pysyy), häiriintyvyys, huomion ylläpitäminen (tarkkaavaisuus)
=> yrittää vai luovuttaa helposti => yksi tai useampi ärsyke
– ulottuvuudet esiintyvät yhdistelminä: vaikea/helppo/hitaasti lämpiävä vauva ELI esimerkiksi vaikea on voimakkaasti reagoiva, epäsäännöllinen, negatiivisuus (tulkinnan tasolla, hoitajan näkökulmasta), vihainen (hoitajien tulkintaa)
=> hitaasti lämpiävä: ei liian nopeaa pakotusta muutokseen
– temperamenttipiirteiden vaikutus vuorovaikutukseen
–kasvattajan kuvaus temperamentista on osin objektiivista, osin subjektiivista

Kasvatustyylejä (Baumrind)
– autoritaarinen (eng. authoritarian) eli rankaiseva, heikko kommunikaatio, käskytystä, kaavamainen, tiukat normit
– salliva (eng. permissive)
– demokraattinen-periksiantava eli ehdoton vapaus
– torjuva-laiminlyövä eli ei halua kommunikoida, ”samantekevää”
– traditionaalinen eli ”meillä tässä yhteisössä”, ”toimihan tmä minunkin kohdallani”, aikaa ei oteta huomioon
– autoritatiivinen (authoritative) eli rajat on, mutta on myös vastavuoroisuutta, kuunnellaan, myönnytyksiä.

Yleinen kehityspsykologian esittely
Yritetään ymmärtää miten ja miksi ihmiset muuttuvat ajan myötä, sekä miten ja miksi he pysyvät samanlaisina.
– Tärkeimmät taustateoriat: evoluutioteoria, Freudin teoriat, Piaget, Vygotski...

Dynaaminen systeemi
– ihmisen kehitys jatkuvien muutosten prosessina tai laajempana (ryhmät ja niiden kehitys). Jokaisella muutoksella rooli olla yhteydessä muihin muutoksiin.
=> perhosefekti: metafora, pienikin muutos/tapahtuma voi aiheuttaa sarjan muita muutoksia, jotka voivat muodostaa ison vaikutuksen.

Ekologinen malli (Bronfenbrenner)
– läheltä kauas
– Chromosystem: biologinen, ihminen on ajallinen organismi (”Kävin aamulla lääkärissä kohentamassa mun chromosysteemiä.”)
– Microsystem: perhe, koulu, kaverit (”Tapasin viikonloppuna mun mikrosysteemin.”)
– Exosystem: yhteisö, julkiset palvelut, media (”Luin aamulla mun exosysteemin tarjoamat uutiset”.)
– Macrosystems: kulttuuriset arvot, sosiaaliset olot, tavat, talous (”Mun makrosysteemi väitti, että uuden ihmisen tavatessa pitää kätellä.”)

Elämänkaari näkökulma
– Multidirectional = monilineaarinen (epälineaarinen) kehitys
– Multicontextual = monia konteksteja (tilanne / tapahtuma ympäristö)
– Multicultural = monet kulttuuriset tavat (monikulttuurisuus)
– Tutkimus: Multidisciplinary = monet eri tieteet tuovat tietoa
– Plastic = plastisuus = muutoksia läpi elämänkaaren, joustavuus

Kolme kehityksen keskeistä aluetta
1. Biologinen = aivot ja ruumis
2. kognitiivinen = ajatusprosessit, havainnointi, kieli, muisti
3. Psykososiaalinen = tunteet, persoonallisuus, persoonien väliset suhteet
Alueet kuuluvat yhteen, ne eivät ole irrallisia.

Kehityksen kontekstit (muuttuvia)
– Historiallinen = kohortit (samana vuonna syntyneet, vuosikymmenenä, eli joku yhteinen historiallinen konteksti), sosiaaliset rakenteet (asenteet, käsitteet, rooliodotukset)
– Sosioekonominen = köyhyys, perhe ja naapurit, talous, etniset ryhmät, sosioekonominen status (SES), asuinympäristö
– Kulttuurillinen = arvot, asenteet, odotukset, tavat, fyysiset objektit; vaatteet, asumiskäytännöt – rikas, köyhä, maalainen/kaupunkilainen, etnisyys ja kulttuuri

Ihminen systeemin sisällä
– Aina osa jotain järjestelmää, vuorovaikutuksessa muiden alasysteemien kanssa, monisuuntaisesti. Kontekstit vaikuttavat. Kohortti eli yhdistävän tekijän vaikutus esim. Ikäryhmän vaikutus.

Kehityspsykologia tieteenä
–> tieteellinen menetelmä = tapa etsiä tietoa (todisteita) kysymyksiin
1. Kysymysten asettelu
2. Hypoteesi
3. Testaus
4. Johtopäätökset
5. Löydökset esille
(Muitakin tapoja on.)

Ongelmia = muuttujat
- luonto vs. Hoito // biologia vs. Ympäristö / nature vs. Nurture /
- jatkuvuus vs. Epäjatkuvuus
- Erilaisuus vs. Puute, vaje (deficit)
- Muut: uskonto/tiede, yksilö/yhteisö
=> Mikä on minkäkin osuus tutkimuksen muuttujissa?
Esim. Jos tutkii jotain niin kuuluuhan siihen aina molemmat, ”liian suuria kakkuja”.