Kehityspsykologia, luento XYZ

Löysin vielä pari muistiinpanolappua, jotka olivat eksyneet väärään paikkaan. Olkaa hyvä.

Leikki-ikä

Aivojen kehitys ja kasvu
- 5 v. 90% aivojen painosta jo
- nopea kognitiivinen kykyjen kasvu

Ajatusten nopeus
- myelinaatio

Aivojen aivopuoliskojen yhdistyminen = corpus callosum, aivokurkiainen yhdistää hermosäiekimpulla puoliskot
- oikea/vasen -> lateralisaatio = aivopuoliskojen erikoistuminen

Välihuomio: Affektiivinen neurotiede -> tunteiden säätely aivojen tasolla -> Allan Schore, Jaak Panksepp

Sukupuoli ja ikä -suhteellinen variaatio
- vasenkätisillä pojilla on enemmän säikeitä aivokurkiaisessa
- aivokurkiainen on tiheämpi naarailla
- infotaidot (multitasking) käyttää myös prefrontal korteksia

Suunnittelu ja analysointi
- otsalohko on viimeinen kypsyvä aivojen osa AKA frontaalilohko on aivojen edessä
- kypsyminen valmista vasta kaskinuoruudessa
- otsalohko toimeenpanee: suunnittelu, analysointi, jäsentäminen, viestien koordinointi, vastausten valinta; auttaa: itsekontrollia ja itse-säätelyä; jotkut toiminnot kokemusriippuvaisia.

Impulsiivisyys ja jämähtäminen
- nuoremmilla lapsilla ei ole mahdollisuutta kontrolloida impulsseja, koska aivot ei vielä kehittyneet niin pitkälle
-perseveration: jumittua ajatukseen tai toimia vielä pitkään kun ois jo aika menn eteenpäin. Läsnä etenkin nuorilla lapsilla.
- itsesäätely kehittymätöntä

-> 6-v. valmiina muodolliseen koulutukseen -> ennen sitä ei aivot vielä kehittyneet -> aivot tekee pohjan koulutukselle, aivojen kehityksen "virheet" vaikeuttavat kouluttautumista

Loppuhuomio: "Mitä haetaan sillä, että 1-vuotias viedään päivähoitoon? Onko tämä yhteiskunnan suunta? Paskaksi kaikki menossa." / Päivähoitoon tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. / Nuorisopaikkojen sulkeminen ja vähäiset varat nuorison mielenterveyteen johtavat turmioon.

Kehityspsykologia, luento 5, huomioita

1. Nykyään leikkauksissa ei psykologista alku- eikä jälkihoitoa. Leikkaukset tehdään liukuhihnalla. Huono tilanne.

2. Nykyään annetaan jo lapsillekin (7v.->) masennuslääkkeitä.

3. Muistiinpanoissa luki "rakkaustyylit"-sanan tilalla vahingossa "kakkaustyylit". :o

4. Krooninen yksinäisyyden pelko -> masennuksen taustalla

Kehityspsykologia, luento 5

26.11.2007

Kiintymys - attachment
Lapsi on kiintynyt ensisijaiseen hoitajaansa
- Häiriöt kiintymyssuhteessa -> negatiivinen vaikutus

John Bowlby, kiintymyssuhdeteoria, a 2 year-old goes to hospital
- 3 vaihetta: protest, despair, detachment: vastusti osastolle sijoittamista, epätoivo, luovuttominen, irralisuuden tunne, hoitajien huomio ei riitä.

Mary Ainsworth
- vierastilanne (strange situation tehnique)

Mitä on kiintymyskäyttäytyminen?
- läheisyyden ylläpitäminen
- turvan hakeminen pelkotilanteissa
- kiintymyshahmo turvallisuuden satamana

Kiintymyssuhteen teorian kehitykseen vaikuttaneet näkökulmat:
- evoluutiopsykologinen näkökulma -> lajin ja yksilön selviytyminen -> biologiset selitysmallit tunteiden ja kognitioiden kehittymiselle -> optimaaliset yhdistelmät vaaratilanteista selviytymiseen.

--turvallisesti kiintynyt (B), yli 60 % lapsista
1v: tutkivat aktiivisesti ympäristöä vanhemman läsnäollessa ja ovat onnettomia vanhemman lähtiessä. Lapsi ottaa kontaktia vieraaseen. Tykkää kun vanhempi tulee takaisin.

--turvattomasti kiintynyt (A/C)
A: välttelevästi kiintynyt (avoident), yli 20 %
1v: ei hätäänny äidin poissaolosta, kääntyy pois tai jättäääidin paluun huomiotta, suhtautuu vieraisiin vaihtelevasti.
C: vastustavasti kiintynyt (resistant/ambivalent), noin 15 %
1v: tutkii vähän. Hätääntyy äidin lähdettyä, palatessa ristiriitainen läheisyyden suhteen. Eivät ota lohdustusta vastaan vierailta.

- Kiintymystyyli on verrattaen stabiili ja tiettyyn henkilöön sidottu.
- Kiintymyssuhde on aina emotionaalinen side.
- Lapsella voi olla kiintymyssuhde moneen.
- Lapsi kaipaa lheisyyttä kiintymyssuhteen kohteensa kanssa.
- Lapsi kokee ahdistusta, kun joutuu eroon kiintymyssuhteen kohteestaan.

Kiintymyssuhde teini-isässä
- muuttuu -> transformaatio hierarkisista suhteista (vanhemmat-lapsi) kaverikiintymys-suhteisiin.
- nuoren itsenäisyys hyötyy vahvasti vanhempien tuesta -> epäilyä vanhasta, etsiskelyä yms.

Kiintymyssuhde ja psykopatologia
- hoidettavia ovat sekä lapsi että hänen ympäristönsä
- erilaiset riskit -> voi tulla sama häiriö
- riskit ympäristössä eri tasoilla (perhe ym.)
- riskitekijät ja lopputulos = nonlineaarinen yhteys
- tietyt riskitekijät voivat vaikuttaa eri kehitysjaksoissa eri tavoin.

Suojaavia tekijöitä (protective factors)
- yksilön ominaisuudet
- lapsen suhteet perheeseen ja kavereihin
- ympäristötekijät (koulu, kotiseutu, vapaaajanvietto yms.)

Kiintymyssuhteet aikuisiässä
- romanttinen rakkaus kahden aikuisen välillä
- lapsuuden kolme pääkiintymyssuhdetyyliä havaittavissa myös aikuisilla:
turvalliset 50%, välttelevät 25%, ambivalentit 20%.

Rakkaustyylit ja kiintymysteoria
- turvallinen: eros=eroottinen, agape=toveri
- välttelevä: ludus=peli
- ambivalentti: mania=intensiivinen/koheltava

Kiintymyssuhteen tärkeys
- turvallinen vs. turvaton -> myöhemmin elämässä
- turvallinen kiintymyssuhde kertoo tulevista terveistä ihmissuhteista
- kun hoiva on epäsensitiivistä, turvaton kiintymyssuhde jatkuu
- kiintymyssuhde on tulevaisuuden tunnekasvun indikaattori

Varoitusmerkit (turvaton kiintymyssuhde)
- hoitajan stressi
- hoitaja liian vetäytyvä
- epäsäännöllinen hoitajan käytös -> konfliktiset viestit

Päivähoito
- melkein kaikkia lapsia hoitaa myös muut kuin omat vanhemmat
- kulttuuririippuvainen
- mitä vanhempi ja varakkaampi (perhe) sitä todennäköisemmin on hoidossa jossain muualla
- TUTKIMUS: päivähoito: tarpeeksi huomiota yksilöille, sensomotorinen ja kielellinen rohkaisu, terveyteen ja turvallisuuteen huomiota, hoitajat ammattilaisia. TULOKSET: päivähoito kannattavaa/suotuisaa, kognitiivinen ja biososiaalinen kehitys parempaa, psykososiaalisuuteen ei selviä tuloksia. (Bengt Erik Andersson)

Psykoanalyyttinen näkökulma
- objektisuhteiden merkitys
- lapsuuden tiedostamttoman vaikutus käytökseen aikuisiässä

Kognitiiviset teoriat
- ihminen aktiivinen ja sisältäpäin ohjautuva
- informaation prosessit ja skeemat

Kriteerit kiintymyshahmolle
- fyysisen ja emotionaalisen huolenpidon takaaminen
- jatkuvuus ja johdonmuakisuus lapsen elämässä
- emotionaalinen panostaminen lapseen

Loppukaneetteja:
- Harry Harlow, reesus-apinat, 50-luku ->sadistisia kokeita lopuksi
- Circle of security
- vierastilannetekniikka: 8 erilaista tilannetta, joissa lapsi on hänelle vieraassa ympäristössä vaihtelevasti äitinsä ja vieraan aikuisen kanssa. Kesto noin 20 minsaa.

Kehityspsykologia, luento 16 (tai tms)

2 ensimmäsitä vuotta: psykososiaalinen kehitys

Emotionaalinen kehitys
Ensimmäinen vuosi: mielihyvä ilmaistaan sosiaalisella hymyllä, epämukavuuden tai tyytymättömyyden kokeminen (usein fysiologisten asioiden takia: ruokinta, lämpö), viha, pelko: vierastus, erillaan olo
Toinen vuosi: pelko/suuttumus, nauru/itku erottelu tarkempaa, uusia: ylpeys, häpeä, nolous (hämillään olo), syyllisyys = nämä tunteet "pääteltyjä aikuisten näkökulmasta" siitä missä asennossa lapsi on, ilmeistä ja suhtautumistavoista.

Temperamentti
- epigenetic = ympäristö ja perimä vaikuttaa
- "Constitutionally based individual differences in emotion, motor and attentional reactivity and self-regulation (1998)
- Hoiva: lähestymis-välttämiskäyttäytyminen
- viisi isoa aikuisilla (Big Five): ulospäinsuuntautuneisuus (/sisäänpäinkääntyneisyys), myöntyvyys, tunnollisuus, emotionaalinen sääntely ja tasapainoilu (negatiivinen/neuroottinen), avoimuus.
- Hoitajan ja lapsen yhteensopivuus

Emootiot sosiaalisessa kontekstissa
- itsen tiedostamista ja ovaltamista
- sosiaaliset viitesuhteet ja niiden oivaltaminen

Synchromy = koordinoitu kanssakäyminen hoitajan ja lapsen välillä = yhtäaikaisuus, virittyneisyys "samalle aallonpituudelle", imitointi pitää tehdä helpoksi

Leikki
- leikkisät kanssakäymiset
- vaavin toimitna täydentää ja matkii aikuista
- sensitiivisyys valttia = responsive
- hoitaja keskeyttää yhtäaikaisuuden ja vetäytyy, rytmin katkos, jotta herättää lapsessa emotionaalista kuohuntaa ja huolestuneisuutta = STILL FACE TECHNIQUE = tutkitaan synkronointia ja sitä jos se loppuu -> tulee itkua, mutta enemmän pelon ja hämmennyksen kokemusta 4-24kk asti. + eroahdistus siedetään paremmin kuin vuorovaikutuksen katkaisu

Sosiaaliset suhteet
- etsii toisista vihjeitä ja yhdistelyä
- suhde äitiin -> etsii turvaa -> vihjeet: äänenpainot ja eleet yms.
- suhde isään -> etsii hauskanpitoa ja fyysistä leikkiä -> muokkaa myöhempiä tunteita ja motorisia ja lihastaitoja
- sosiaaliset suhteet: Hyväksyntä: Rohkaisu ja kiinnostus <- panosta! /// Älä tee ->kielto ja pelko.

Itsetietoisuus = keho, mieli ja toiminta omia, tajuaa sen, minä, minun.
- Rouge on the forehead -koe: punainen täplä kiinnitetään otsaan ja laitetaan vauva peilin eteen: noin 12-15 kk ikäisenä koskettaa itseään eikä peiliä
- linkki tietoisuuden ja itsetietoisuuden välillä
- edellytys "sinä ja minä":lle. -> mukana muitakin kehityksiä; muisti yms.

Välihuomio: Negatiivinen kommentointi ehkäisee ryhtymistä.

Hoitaminen / Caregiving
- hoitajan tärkeys

Psykoanalyyttinen teoria: Freud, oraalinen ja anaalinen vaihe
oral = eka vaihe psykoseksuaalisessa kehityksessä, imeminen ja pureminen
anal = toka vaihe, peräaukko on suurimman mielihyvän lähde, peräsuolen liikkeet ja niiden kontrollointi -> pottatappelut yms. pidättävyys/päästäminen

Psykososiaalinen kehitysteoria: Erikson, luottamus ja autonomia
Eka vaihe: luotto tai epäluottamus -perustarve tulla kohdelluksi johdonmukaisesti, hoidon jatkuvuus TAI huomio, että maailma on arvaamaton paikka
Toka vaihe: autonomia vs. häpeä ja epäilys -perustarve itse määräämisestä TAI tuntee häpeää että niin ei käy.

Behaviorismi: lapsen koko persoonallisuus mahdollista muovata ympäristön virikkeiden avulla: vanhemmat ratkaisevat tai palkitsevat, mallioppiminen vahvistaa, sosiaalinen viitekehys vahvistaa, kun lapsi havainnoi.

Kognitiivinen teoria: Lapselle muodostuu oma kuva maailmasta ja se on seurausta mielellisistä edustuksista. Oman elämän suuntaamisen malleja. Oletusten joukko, jota käytetään tiedon/havainnon/kokemuksen jäsentämiseen.

Sosiokulttuurinen teoria: Kulttuurinen variaatio, sosiokulttuurinen konteksti vaikuttaa hoitaja-lapsi suhteeseen. Jos ympäristö muuttuu, lapsi muuttuu (adoptio).

Epigeneettinen systeemiteoria: jokaisella lapsella oma geneettinen pohja kehittää reitit, jotka vaikuttavat emotionaaliseen kehitykseen.

Huomioita keh. psykan luennolta 4 (tai joku)

1. Luentosali on kuin Dionosyksen teatteri Akropolis-kukkulalla.

2. Muisti on nykyhetkestä käsin tulkittua muistikuvaa, johon välillä pääsee fantasiaa väliin = verbaaliseksi muunnettua.

3. www.pbs.org ja etsi video "motherese":stä.

Kehityspsykologia, luento 4 (tai joku)

Keh. psykan kurssilta jäi kaksi luentoa väliin. Luulen että tässä on luennon 4 anti:

Ovatko kategoriat universaaleja?
- Langer: on.
- aivojen kehitys tärkeä tekijä -> tunne interaktiot luo pohjaa myös, ja ne riippuu kokemuksista -> muistikuvat, mielikuvat

Muisti
Infantiiliamnesia = ennen ikää 2 tapahtuneita asioita ei voi muistaa, ja ennen ikää 5 muistetaan vain merkittävimmät tapahtumat -> aikuiset sepittävät paljon lapsuuden muistoja -> seksuaalisen hyväksikäytön muistot?: sepitettä/fantasiaa/totta/analyytikon tekemiä?

Hyvin aikaiset muistot
- Aineksia: hyvin reaalielämään nähden
- muistajalla korkea motivaatio
- erikoiset muistin avut: muistelua, lavastukset, hypnoosi...
- elämys/kokemus, joka sisältää jonkun aspektin jostain muistettavasta asiasta laukaisee koko muiston.
-> tarinoiden kertominen suullisesti: "historian kirjoitusta"
- Lisää ikää, lisää muistia: viivästynyt jäjittely, enemmän yksityiskohtia, monimutkaisempia jakoja näytteistetään, yleistysten tekeminen

1. Implisiittinen eli piilevä muisti
Tapahtumat, objektit, kokemukset vihjeiden avulla
2. Eksplisiittinen eli tietoinen muisti
Muisti, joka on heti saatavilla
- tapahtuu muutoksia
- erilliset vai yhdessä / vuorovaikutus?

Kieli (2 vee)
- Vaikuttavin kognitiivinen saavutus
- varhaisessa kehityksessä suunnilleen samanlaiset kehitysjaksot universaalisti -> ajoitus ja syvyys vaihtelee -> miten lasta puhutellaa, milloin patistetaan lasta itse esittämään merkityksiä

Ekat äänet
- vauvapuhe = korkeaa puhetta, jota lähipiiri käyttää vauvalle, toistoa, yksinkertaista
- vokalisaatio vauvalla
- itku, vikinä, kujerrus, kirkuminen, murina, kurnutus, huutaminen, kurlaus, röyhtäys, hyräily
- babbling = tavujen toistamista
- jokellus = irrallisten tavujen toistamista
- Kuurot: vauvat "viittovat" (viittomakieli on rikas kieli, jonka pohja saadaan jo vauvana)
-> kaikki vauvat käyttävät ei-verbaalisia viestejä
- "moni-ilmeisyys" edeltää verbaalista subjektia

Ekat sanat
- ekat sanat ja lauseet: 1 vuotta (osoittaminen vahvistaa)
- Kielen räjähdys: nimeämisen laajentuminen, sanaston äkillinen kasvu, substantiivejä
- Holofraasi = yksittäinen sana, jossa tiivistettynä kokonainen ajatus / kuulijasta kiinni miten ymmärretään (=runoilijat)

Aikaiset virkkeet
- under extension: sanan moninaiset käyttötavat eivät aukea, liian suppea käyttö sanalle
- over extension: menee yli merkityksen ja käytön

Varhainen kielioppi (sanoista riippumattomat metodit)
- 2 sanan lauseita (15-24 kuukautta): "Isoveli lyö."
- kohtuullinen sanavarasto ja perussanajärjestyksen ymmärrys
- lapsi oppinut kielen tarkoituksen: ajatusten ilmaisun

Kielen oppimisen teoriat
1. Ympäristön kautta (lapsille opetetaan kieltä) ja 2. luonnon kautta (lapset "opettavat" itseään ennalta ohjelmoidusti)

1. Skinner: vahvistaminen, miten ja kuinka paljon puhutaan vauvalle, niin, niin nopeasti se oppii. Vanhempien panoksen tärkeys ja tarpeisiin vastaaminen
2. Chomsky: LAD (language acquisition device): lapsilla on ennaltaviritetty kieli; sisältää intonaatiot ja kielen rakenteen. Lapset ovat innokkaita oppimaan, geneettinen ohjelmointi, kategoriat.

3. Sosiaalisen ympäristön virikkeet pitävät yllä lapsen kielellistä kehitystä:
- sosiaali-pragmaattinen -> puhetta tarvitaan kommunikointiin
- äitien (kasvattajat) vauvakieli (motherese)
- sosiaalisesti fokusoituneita enemmän kuin itse fokusoituneita; kielen kehitys yhteisöllisesti keskittynyttä enemmin kuin yksilökeskeistä.

4. Hybriditeoria
- monia tapoja ja syitä kehittyä
- kommunikointi tärkeää ja luontaiset lähtökohdat tarjoavat monia eri mahdollisuuksia
- eri perheissä/kulttuureissa erilaiset "polut", mutta kieli on kuitenkin lopulta opittava

Vihje kasvattajille:
4 tapaa tukea kielen oppimista:
- esisanalliset vuoropuhulet
- babytalkin puhuminen
- objektien ja asioiden jatkuva nimeäminen, jotka on vauvasta kivoja
- äänien ja sanojen laajentaminen tarkoitukselliseksi keskusteluksi: "vauva osallistuu johonkin kielen avulla"

Huomioita luennolta 2 (tai vastaava)

1. Tsekkaa Minna Huotilaisen Sikiön kuulotutkimus

2. Moniaistisuus = aistimukset sulautuvat yhteen

3. Vartalo Keho Ruumis

4. Erik H. Eriksson: Oraalinen paratiisi

5. Palautesilmukka = feedback loop

6. Tiedonkäsittelyteoria = ihmiset on tietokoneita (teoria kriisissä)

Kehityspsykologia, luento 2 (tai vastaava)

Jos nyt joku kurssilta sattuu tätä blogia lukemaan, niin yritän jatkossa pysyä paremmin aikataulussa. Laitan nyt näitä vanhoja luentoja tänne, koska menen tenttiin lauantaina. Persoonallisuuspsykat alkaa juosta sitten sen jälkeen.

0-2: Kaksi ensimmäistä vuotta, biososiaalinen kehitys (eli suunnilleen fyysinen/biologinen)

– Ruumiin koon kehitys
–> head-sparing = aivot kasvavat muuhun ruumiiseen nähden suhteellisesti enemmän, vaikka lapsi kärsisi aliravitsemuksesta.
–> paino ja pituus

– Uni
–> aivojen kypsminen, oppiminen, tunteet, psyykkinen sopeutuminen kouluun ja perheeseen
–> REM ja hiljainen uni

–Aivojen varhainen kehitys
–> aivot kasvaa nopeammin kuin muu ruumis
–> aivojen koko edeltää aivojen toimintoja
–> tärkein elemnetti biososiaalisessa kehityksessä
–> aivojen perusrakenne: neuronit, kuori, aksonit, dendriitit, synapsit, gliasolut
–> kuoren eri alueet tekevät eri asioita
–> neuronilla aksoni-synapsi-toisen neuronin dendriitit = neuronit kommunikoi, välittäjäaineet synapseissa
– runsaskasvuisuus ja vauhti:
–> dendriittien tiheys kasvaa 5 kertaa kahden ensimmäisen vuoden aikana = ohimenevä liikakasvuisuus -> liittyy ikään, hidastuu myöhemmin ja jos ei käytä niin ne menetetään: "Use it or lose it."
– Kokemukset tehostaa aivoja
–> aivojen rakenteet ja kasvu riippuvat lapsen kokemuksista –> käyttämättömät neuronit menee pois päältä –> aivojen alueet kehittyvät eri tahtiin -> stressireaktiot, jos tulee liikaa stressihormoneita vauvalle, niin aivot voivat "alikehittyä".

Greenoughn kaksi kokemusperäsitä aivokehitystä
1. Kokemusta odottavat aivofunktiot = vaativat basic/common kokemuksia kehittyäkseen = pakko tapahtua, ja yleensä tapahtuukin
2. Riippuvaisia kokemuksista = vaativat particular and variable kokemukset, esim. äidinkieli

Aistit ja motoriset taidot
- vauvan aivojen kehitys riippuu pitkälti aistikokemuksista ja aikaisista liikkeistä
- aistimukset - havainnot - kognitio
–> kuuleminen, aktiivista jo syntyessä,; jotkut äänet laukaisevat refleksejä; vauva voi erottaa ääniä, kieltä, rytmejä ja äidinkielen; vanhemmat vauvat erottaa äänteen ja tavujen sarjoja
–> kosketus, maistaminen, haistaminen: heti syntymästä "päällä"; vauvojen tapa laittaa asioita suuhun ja testailla esineitä kielellä, ikenillä ja huulilla, jotka ovat sensitiivisiä kosketukselle, maulle ja hajuille; aikaiset aistimukset tavoittelevat: 1. sosiaalinen vuorovaikutus 2. turvallisuuden tunne, levollisuus, oman mielihyvän haku, comfort.
- motoriset taidot: aivojen kehitys = motoriset taidot paranee; refleksit (eloonjäämiseksi) = 1. hengitys eli hapen saanti 2. itkeminen, potkiminen eli ruumiinlämpö 3. imeminen ja tarrautuminen eli ruokailu
–> karkea motoriikka: isot lihakset = ryömiminen, konttaaminen ja kävely
–> hienomotoriikka (yleensä sormet) = ottaminen, tarttuminen, pitäminen, pihtiote
–> keho = hieno ja karkea yhdessä (vaikuttavat myös kehonkuvaan)

Vaihtelut ja etniset erot
- normit, perityt ominaisuudet (ympäristö), aktiivisuustaso, fyysisen kypsymisen tahti, geneettiset tekijät (perimä), etniset erot kulttuurissa hoitaa lapsia, ympäristön ja perimän tekijät

Ehkäisevä lääketiede
– immunisaatio = suojelee lapsia lasten sairauksilta ja komplikaatioilta
– estää muita saamasta sairauksia lapsilta

SIDS (Sudden infant death syndrome) = kätkyt-kuolema
Riskitekijät?= 1. tupakointi (passiivinen), vatsallaan makuuttaminen, pehmeä vuode, rintaruokinnan rajoittaminen, etniset/kulttuurilliset erot (afrikkalaisilla enemmän, aasialaisille vähiten, USA:n kansalaisten mukaan mitattu)

0-2: Kognitiivinen kehitys
Sensomotorinen älykkyys
=aktiivinen älykkyys vauvoilla, joka perustuu "aisteilla ajatteluun" ja motoristen taitojen hyötykäyttöä.

Vaiheet 1 ja 2 (primaariset sirkulaariset reaktiot)
- Vaihe 1: refleksit; vaihe 2: sopeutumistavat eli refleksit sopeutuvat, esim. imeminen tahdon varaista ja oikean kohdan imeminen.
- Assimilaatio, sulauttaminen = uuden tiedon sulauttaminen vanhaan
- Akkomodaatio, mukauttaminen = uuden tiedon mukauttaminen, uudelleen säätö, laajennus
- Imeminen: vauvat alkavat mukatua yhden kuukauden ikäisinä
- Refleksiivinen assimilaatio = rinta palautteen antajana

Vaiheet 2 ja 4 (sekundaariset sirkulaarit reaktiot)
- Feedabck loop koskee kokemuksia ihmisistä ja objekteista
- Vaihe 3: tehdään mielenkiintoisesta näystä kestävä: toisto/tietoisuus (alkeellinen); vaihe 4: uusia mukauttamisia ja odotuksia -> tavoitehakuisuus/päämäärähakuisuus -> objektin pysyvyys (-> ennakointi)

Vaiheet 5 ja 6 (tertiaariset sir...)
- Palautesilmukka koskee aktiivista kokeilua ja tutkimista (luovuus, ideointi, ideat)
- Vaihe 5: uusia tapoja aktiivisen kokeilun kautta, "pikku tiedemies"; vaihe 6: uusia tapoja mielen toimintasarjoista = suunnitelma etukäteen ennen palautetta = imitoitua = katsotaan, kun joku tekee ja tehdään itse myöhemmin, "viivästetty jäljittely" on mallioppimisen alkeellinen muoto

- Affordances = virikkeet = ympäristö tarjoaa havaittaviksi ja vourovaikutukseen mahdollisuuksia -> miten havaitaan ja toimitaan riippuu aikaisemmista kokemuksista, kehitystasosta, sensoristen mahdollisuuksien tietoisuudesta ja tarpeista ja motivaatiosta (hetkellinen)
- Graspable = tavoitettavuus = onko joku esine oikean muotoinen, sopivan kokoinen, tekstuurinen, oikealla etäisyydellä että voi tarttua ja ottaa haltuun.
- Sudden drop = visuaalinen kuilu -> syvyyden havainnointi kokemusten perusteella
- objektipysyvyys = asiat on samanlaisia, vaikka niitä ei näe. = 3D-objektien rajat

- Liike ja ihmiset
-> dynaaminen havainnointi = liikkeen havaintomaailma
-> ihmisen kiinnostavuus
-> sensoriset ja havainnointitaidot kehittyvät

- Kategoriat ja konseptit = oman havaitsemisen jäsentämistä = pehmeä/kova, isä/äiti, pienet/suuret

Kehityspsykologia, luento 1 huomioita

1. Perinnöllinen = perintötekijöiden aiheuttama
Synnynnäinen = synnytyksen edeltävät/aikaiset/jälkeiset ilmiöt

2. Kohtututkimuksesta saatu tuloksia, että sikiö herkistyy äänille.

3. Perintötekijöitä ja ympäristöä ei voi ”erottaa”.

4. Kehityspsykologiassa paljon länsimaista asiaa. Kulttuuriset erot vielä jäsentymättä.

5. Lue Eric Kandelin tekstejä aivojen ja hermoston muotoutuvuudesta

6. Berger on ehdotellut, että temperamenttikin voisi olla muuttuva

Kehityspsykologia, luento 1

13.11. Luennoitsijana Juhani Ihanus.

Tenttiin luetaan Bergeristä luvut 1–19 ja Lyytisestä sivut 297–322, 343–367 ja 400–470.

Vastasyntynyt
– keskiarvot: 3,2 kg ja 51 cm
– synnynnäisiä refleksejä
– lähiaistit tärkeät
– jo yksilöllisiä eroja

Lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen vaikuttavat tekijät
– lapsi, äiti/isä/ensisijainen hoitaja ja niiden kautta välittyneesti kasvuympäristö ja kulttuuri (tavat, käytännöt yms.)

Lapsen vaikutus vuorovaikutukseen
– temperamentti
– sukupuoli
– ulkonäkö
– fyysiset ominaisuudet
–> ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten lapseen suhtaudutaan (tavallaan vaivihkaa)
– lapsen nonverbaalinen viestintä
– molemmat (lapsi ja ympäristö) vaikuttavat molempiin
–> vuorovaikutus muovaa yksilöiden ominaisuuksista uusia

Temperamentti
– käyttäytymisen tyylillinen osatekijä
–> kommunikointi, nonverbaalinen viestintä
– perinnöllinen osa persoonallisuutta
– biologinen pohja (neuraaliset ja geneettiset erot)
– havaittavissa varhaislapsuudesta asti
–> vauvan tapa suuntautua ja reagoida ympäristöön
– Useita eri dimensioita, 9 temperamenttiulottuvuutta: aktiivisuus, rytmisyys (aktiivisuus-passiivisuus), lähestyminen-välttäminen (kohti vai poispäin suuntautuva), mukautuvuus (tuleeko paha olo muutoksesta?), reaktioiden intensiteetti, reaktioiden kynnys (mikä saa vauvan reagoimaan; äänet, valot), mieliala (aikuisten arviomana, vaihtelee/pysyy), häiriintyvyys, huomion ylläpitäminen (tarkkaavaisuus)
=> yrittää vai luovuttaa helposti => yksi tai useampi ärsyke
– ulottuvuudet esiintyvät yhdistelminä: vaikea/helppo/hitaasti lämpiävä vauva ELI esimerkiksi vaikea on voimakkaasti reagoiva, epäsäännöllinen, negatiivisuus (tulkinnan tasolla, hoitajan näkökulmasta), vihainen (hoitajien tulkintaa)
=> hitaasti lämpiävä: ei liian nopeaa pakotusta muutokseen
– temperamenttipiirteiden vaikutus vuorovaikutukseen
–kasvattajan kuvaus temperamentista on osin objektiivista, osin subjektiivista

Kasvatustyylejä (Baumrind)
– autoritaarinen (eng. authoritarian) eli rankaiseva, heikko kommunikaatio, käskytystä, kaavamainen, tiukat normit
– salliva (eng. permissive)
– demokraattinen-periksiantava eli ehdoton vapaus
– torjuva-laiminlyövä eli ei halua kommunikoida, ”samantekevää”
– traditionaalinen eli ”meillä tässä yhteisössä”, ”toimihan tmä minunkin kohdallani”, aikaa ei oteta huomioon
– autoritatiivinen (authoritative) eli rajat on, mutta on myös vastavuoroisuutta, kuunnellaan, myönnytyksiä.

Yleinen kehityspsykologian esittely
Yritetään ymmärtää miten ja miksi ihmiset muuttuvat ajan myötä, sekä miten ja miksi he pysyvät samanlaisina.
– Tärkeimmät taustateoriat: evoluutioteoria, Freudin teoriat, Piaget, Vygotski...

Dynaaminen systeemi
– ihmisen kehitys jatkuvien muutosten prosessina tai laajempana (ryhmät ja niiden kehitys). Jokaisella muutoksella rooli olla yhteydessä muihin muutoksiin.
=> perhosefekti: metafora, pienikin muutos/tapahtuma voi aiheuttaa sarjan muita muutoksia, jotka voivat muodostaa ison vaikutuksen.

Ekologinen malli (Bronfenbrenner)
– läheltä kauas
– Chromosystem: biologinen, ihminen on ajallinen organismi (”Kävin aamulla lääkärissä kohentamassa mun chromosysteemiä.”)
– Microsystem: perhe, koulu, kaverit (”Tapasin viikonloppuna mun mikrosysteemin.”)
– Exosystem: yhteisö, julkiset palvelut, media (”Luin aamulla mun exosysteemin tarjoamat uutiset”.)
– Macrosystems: kulttuuriset arvot, sosiaaliset olot, tavat, talous (”Mun makrosysteemi väitti, että uuden ihmisen tavatessa pitää kätellä.”)

Elämänkaari näkökulma
– Multidirectional = monilineaarinen (epälineaarinen) kehitys
– Multicontextual = monia konteksteja (tilanne / tapahtuma ympäristö)
– Multicultural = monet kulttuuriset tavat (monikulttuurisuus)
– Tutkimus: Multidisciplinary = monet eri tieteet tuovat tietoa
– Plastic = plastisuus = muutoksia läpi elämänkaaren, joustavuus

Kolme kehityksen keskeistä aluetta
1. Biologinen = aivot ja ruumis
2. kognitiivinen = ajatusprosessit, havainnointi, kieli, muisti
3. Psykososiaalinen = tunteet, persoonallisuus, persoonien väliset suhteet
Alueet kuuluvat yhteen, ne eivät ole irrallisia.

Kehityksen kontekstit (muuttuvia)
– Historiallinen = kohortit (samana vuonna syntyneet, vuosikymmenenä, eli joku yhteinen historiallinen konteksti), sosiaaliset rakenteet (asenteet, käsitteet, rooliodotukset)
– Sosioekonominen = köyhyys, perhe ja naapurit, talous, etniset ryhmät, sosioekonominen status (SES), asuinympäristö
– Kulttuurillinen = arvot, asenteet, odotukset, tavat, fyysiset objektit; vaatteet, asumiskäytännöt – rikas, köyhä, maalainen/kaupunkilainen, etnisyys ja kulttuuri

Ihminen systeemin sisällä
– Aina osa jotain järjestelmää, vuorovaikutuksessa muiden alasysteemien kanssa, monisuuntaisesti. Kontekstit vaikuttavat. Kohortti eli yhdistävän tekijän vaikutus esim. Ikäryhmän vaikutus.

Kehityspsykologia tieteenä
–> tieteellinen menetelmä = tapa etsiä tietoa (todisteita) kysymyksiin
1. Kysymysten asettelu
2. Hypoteesi
3. Testaus
4. Johtopäätökset
5. Löydökset esille
(Muitakin tapoja on.)

Ongelmia = muuttujat
- luonto vs. Hoito // biologia vs. Ympäristö / nature vs. Nurture /
- jatkuvuus vs. Epäjatkuvuus
- Erilaisuus vs. Puute, vaje (deficit)
- Muut: uskonto/tiede, yksilö/yhteisö
=> Mikä on minkäkin osuus tutkimuksen muuttujissa?
Esim. Jos tutkii jotain niin kuuluuhan siihen aina molemmat, ”liian suuria kakkuja”.