Kognitiivinen psykologia, luento 3

Viimeisen kognitiivisen psykologian luennon muistiinpanot. Aiheena muisti / memory.

Sensoriset muistit
= kapasiteetti valtava, kesto lyhyt
a) ikoninen (näönvarainen) muisti, kesto 0,5 sekuntia (eli säilyy muistissa tuon aikaa, ja jos tarkaavaisuus ei tällä aikaa kohdistu asiaan, niin asia vaipuu unholaan.)
b) kaikumuisti, (kuulonvarainen), kesto 1–3 sekuntia
– voi olla myös muilla aisteilla, niitä ei vaan ole oikein tutkittu

Työmuisti
= kapasiteetti pieni, kesto lyhyt, kesto vaihtelee kapasiteetin täyttymisen myötä
a) fonologinen silmukka: fonologinen taltio ja artikulatorinen prosessi
b) visuospatiaalinen varasto
c) keskusyksikkö, joka koordinoi muita. Ohjaa toimintaa, ja muodasta kyvyn suunnitella tehtäväsarjoja.

Mielikuva
= kogn. psykologiassa mentaalinen representaatio eli sisäinen malli, joka muistuttaa aitoa havaintoa. Useasti tarkka. Asiantuntijat hyviä käyttää mielekkäitä mielikuvia omalta alaltaan.

– Työmuistia tarvitaan:
-uusien asioiden opetteluun
-tietoiseen ajatteluun, esim. opiskelu, päättely, päätöksenteko
-mielikuvien pyörittelyyn
-asioiden pyörittelyyn
-tekstin ymmärtämiseen, jos ei automaattisesti tajua jotain asiaa
-asiasisältöjen prosessointiin (prosessointia ei esim. tarvita suomen kieliopin seurantaan, se tulee automaattisesti)
-vertailuun
+Työmuistia ei tarvita useissa arjen tilanteissa: automatisoituneet toiminnot eivät kuormita sitä.

Mieltämisyksikkö = engl. chunk, mittaa kapasiteettia. Voi olla muistissa vaikka yksi numero, tai yksi vuosiluku, sana tai lause.

Mieltämisyksikön kokoon voi vaikuttaa, se riippuu asiantuntijuuden tasosta. Voit harjoitella uusia strategioita: eräs urheiluhullu insinööri muodosti testissä numerosarjoista urheilukisojen tuloksia, niin että 80 mieltämisyksikköä (tässä tapauksessa numeroa) muuttui 6 mieltämisyksiköksi.

Säilömuisti
= kapasiteetti valtava, kesto pitkä, osittain hajaantuneita järjestelmiä, osittain ei.
a) episodinen muisti = tapahtumamuisti, tapahtumaan koodattuna aika ja paikka.
b) semanttinen = yleisen tiedon muisti, abstraktia, esim. sanojen merkityksiä, luokittelutietoa, kategorioita esim. kissa->eläin->"eläimen käsite", faktatiedot, kuten kertotaulut. Ei paikkojen ja aikojen muistia asioista.
c) proseduraalinen = taitomuisti. Esim. lukeminen, automatisoidut taidot, motoriset toiminnot ("tuli selkäytimestä" / "lihasmuisti" (lihasmuisti ei siis ole sun lihaksissa! hehe)). Ei palautettavissa tietoiseen mieleen.
d) perseptuaalinen = visuaalista ainesta, tuttuja näköhavaintoja, prototyyppejä (olioiden ja esineiden stereotyyppisiä kuvia ilman yksityiskohtia -> hahmontunnistus), ei suoraan yhdistynyt merkityksiin; talon kuva pitää yhdistää semanttisen muistin talokategoriaan. Mielikuvien muokkausessa tarvittavat elementit täältä, havaintokuvat.
e) omaelämänkerrallinen = kuin episodinen, mutta enemmän tunteita, tavoitteita yns. itseen liittyvää.

Pysyvätkö tiedot säilömuistissa koko elämän?
– Vuonna 1980 tehdyssä kyselyssä 84 % psykologeista uskoi niin.
– Penfieldin epilepsialeikkaukset (1969). Niiden aikana potilaille tuli vanhoja muistoja esiin, mutta myös vääriä.
(Epilepsia on oire, ei sairaus. Aivoissa leviää epähaluttuja sähköimpulsseja. Leikkauksella poistetaan osia aivoista, kun potilaat on hereillä, etsitään epilepsiakeskusta.)

Valemuistot
– Muistikuvia, joita luullaan omiksi. Mutta ne onkin mm. luettu lehdestä tai kuultu jostain.
– Lapset on alttiita.

Hypnoosi
– Ei toimi kuin "videonauha".
– hypnotisoidut alttiita suggestiolle ja virheille mieleenpalautuksessa

Skeemat
Opittuja muistissa olevia tietokokonaisuuksia, tietorakenteita. Ohjaavat tiedon valikointia ja käsittelyä.

Muistin prosessit
Mieleenpainaminen = encoding
Mielessä pitäminen = retention. Ei saa sanoa "Minä haen tietoa työmuistista"! Se on se paikka mihin sitä tietoa haetaan.
Mieleen palauttaminen tai haku = recall/retrieve. Palautetaan työmuistiin tai toiminnaksi.

Craik ja Lockhard (1972)
–prosessoinnin syvyys vaikuttaa olennaisesti ärsykkeen muistamiseen (Syvyys: matala taso=
kirjaimet, korkeampi = sana, vielä korkeampi = merkitys).

– Distinktiivisyys = erottuvuus
Liitä hassuja esimerkkejä, kun yrität muistaa jotain.

– Mieleenpainaminen vaikuttaa mieleenpalauttamiseen. Mieleenpalauttaminen = säilömuistista aktiivisesti kaivetaan työmuistiin tietoa. (Tunnistamisessa eri asia, massiivinen visu-tunnistusmuisti)

Tulving (1982, 1983)
– Encoding specificity principle

Unohtaminen
– mieleenpalautus heikkenee logaritmisesti ajan funktiona
– poikkeuksina omaelämänkerrallinen muistitieto ja motoriset taidot
(– Onko unohtanut vai eikö vaan voi palauttaa?)

Häipymisteoria
– Jos ei käytä muistijälkeä -> häipyy pikkuhiljaa (todistusaineistot ei hirveästi tue tätä teoriaa).

Torjuntateoria
– Vaikeat asiat painuu tiedottomaan -> teoria ei oikein toimi, yleensä tragediat yms. kummittelee!

Häirintäteoria
– Aiemmin opittu vaikeuttaa uuden oppimista ja vice versa.

Hakuvihjeiden ja kontekstin merkitys unohtamisessa ja mieleenpalauttamisessa
– Mieleenpalautus tapahtuu aina hakuvihjeen avulla, esim. tutun ihmisen näkeminen automaattisesti aktivoi säilömuistin tietoa.
– Toimii myös kontrolloidusti
– "Kielen päällä" = jos haetaan väärällä hakuvihjeellä, niin ei se asia tule ulos. Helposti myös jämähdetään väärään hakuvihjeeseen. Jos ei tule ulos 2–3 sekunnissa, niin hakuvihje on väärä -> vaihda hakuvihejttä. TAI pane asia sivuun, niin se tulee mieleen "itsestään" vahingossa oikean hakuvihjeen avulla, vaikka 15–60 minuutissa, työmuistissa kun on niin paljon asioita käymmässä että kyllä sen joku vihje vahingossa tuo. Älä juutu!

Hyvä muisti (muistaja)
– Ericsson, 1988, mielekäs/merkityksellinen muistiinkoodaus
1) Mitä monimutkaisemmin painaa mieleen sitä paremmin muistaa
2) hyvä hakuvihjejärjestelmä -> ei fiksoidu ja käyttää monenlaisia hakuvihjeitä
3) Em. prosessien nopeuttaminen automatisoitumisen avulla
(– Wilding & Valentine, 1994, strategikot vs. luonnolliset muistajat)

"Ketään ei ole tuomittu huonoon muistiin."