Kognitiivinen psykologia, luento 2

No niin. Hyvä aika kerrata kakkosluennon anti ennen viimeistä.

Aloitetaan kognitiivisen psykologian määrittelyn kertauksella. Siihen kuuluvat: havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti.

Ja kerrataan vielä tarkkaavaisuuden jaottelu:
Valikoiva tarkkaavaisuus (focused attention, process only one input) auditory/visual JA Jaettu tarkkaavaisuus (divided, process all input) task similarity/task difficulty/practice

Sitten mennään itse luennon asiaan:

Näönvarainen tarkkaavaisuus
– Tarkkaavaisuuden kentää voidaan laajentaa ja supistaa (ehkä), kts. kirjan sivu 151.

– Visuaalisen haun tehtävät:

=> Piirreintegraatioteoria (Treisman 1988)
– miten löydetään kuvioiden joukosta eroava osio
– alkeispiirteet muodostaa hahmot (suorakulmiot muodostaa "ikkunan")
-> nopea, paralleeli piirreanalyysi (rinnakkaisprosessointi, paljon kamaa yhtäaikaa)
- aivot bongaa alkeispiirteet ja sen jälkeen yhdistää sarjallisella prosessoinilla
- sarjallinen piirteiden yhdistämisprosessi
-> ensin kaikki rinnan, sitten hahmot sarjalla
- yhdistämistä voi säädellä tarkkaavaisuuden kohdistaminen tai aiempi tietopohja
- kritiikkiä: liian yksinkertainen teoria

=> Perseptuaalisen kuormituksen teoria (havaintokuvan kaltainen) (Lavie, 1995, 2000)
– tarkkaavaisuuden kapasiteetti on rajallinen (aivojen koon takia)
– käytettävissä olevan kapasiteetin määrä on suhteessa havaintoaineksen kuormittavuuteen
-> mitä enemmän/monimutkaisempaa, sitä kuormittavampaa
– jos kapasiteettia on käytettävissä enemmän kuin päätehtävä vaatii, ylijäävä käytetään automaattisesti irrelevanttien ärsykkeiden prosessointiin (Seppo kertoo mulle puhelimessa tylsistä ongelmistaan -> seuraan pihalla lentelevää talitiaista)
– käytettävissä oleva kokonaiskapasiteetti suunnataan aina kokonaan ärsykkeiden prosessointiin (vireystila, tunteet... vaikuttavat kapasiteettiin)
+ asefokus= rikoksen kohteeksi, kaikki tarkkaavaisuus menee henkeä uhkaavaan asiaan

=>Ohjatun haun teoria (Guided search theory, Wolfe, 1998)
– prosessoinnin alussa luodaan (ts. syntyy) aktivaatiokartta, jossa jokaisella visuaalisen matriisin yksiköllä on oma aktivaatiotasonsa.
-> tarkkaavaisuus kohdistetaan aktivaatiotason mukaan alkaen niistä ärsykkeistä, joiden aktivaatiotaso on korkein (tutut tunnistaa heti). (Kirjan s. 167)

=> Päätös-integraatiohypoteesi (Decision integration hypothesis, Palmer, 2000) (kirjan s. 168)
- piirteiden ja yhdistelmäkuvioiden etsintäprosessit samanlaisia
- keskeisin tekijä on, kuinka kohteet erottuvat häirintäkuviosta (työpaperiniput kannattaa merkitä eri väreillä)

Jaettu tarkkaavaisuus
– tehdään kahta tai useampaa asiaa yhtä aikaa

Jakamiseen vaikuttaa:
=> tehtävien samakaltaisuus (kaksi kädenpyöritystä ei onnistu, yhden kden pyöritys ja puhuminen onnistuu)
Samankaltaisuuden vaikutus:
- Wickens (1984) monekaltaista samankaltaisuutta:
1) ärsykkeiden modaliteetti (aistipiiri) (näkö-kuulo->helppo)
2) prosessoinnin taso (input, internal, output) (näkö-näkö->vaikea)
on helmpompi tehdä mielen sisällä jotain ja ottaa vastaan, vaikeampi ajatella kahta asiaa.
3) muistikoodit (visuaalinen-auditiivinen)
muistimateriaalin käsittely
4) Reaktioiden (response) samankaltaisuus (psykologisissa testeissä)
vaikeampi reakoida kahdella motorisella toiminnolla kuin esim. puhe-motorisella

=> tehtävien vaikeus
– kuinka monimutkainen tehtävä on / nopeus
– yksilön taitotaso vaikuttaa
– kun taitotaso kasvaa, usein käy että myös vaikeus kasvaa, koska aloittelijan on vaikem... asiantuntija laajempia vastauskia, tehtävien erilainen sisäinen määrittely
– jokaisen sisällä tehtävätulkki "noviisit ei näy tehtävien vaikeutta"

=> harjoituksen vaikutus (parantaa)
-Spelke, Hirst, Neisser (1976) -> John ja Diana, harjoittelivat 2 h/pv/2kk, lukemisen ja kirjoittamisen sanelusta samanaikaisuutta, ekalla kerralla ei onnistunut, lopuksi muka pystyivät
– tekikö yhtäaikaa vai vuorotteli nopeasti
– oppivat kirjoittamaan sanelusta mekaanisesti ymmärtämättä mitään
– käsiala huononi ja virheet yleisiä
1. Harjoitus lisäsi kapasiteettia?
2. Oppiminen vapauttaa kapasiteettia? -> uudenlaiset strategiat toisen tehtävän tekemiseen
=> Cheng (1985)
– uudelleen strukturointi (sama tehtävä ja tulos, eri strategia)
– tekotapa muuttuu (lapsi laskee 5+5+5+5+5=10, aikuinen 5x2, tai älykäs aikuinen 2x5) asiat tehdään taloudellisemmin

=> 1. Keskuskapasiteettiteoriat vs. 2. moniresurssiteoriat (moduulit)
1. tietty määrä kapasiteettia tarkkaavaisuuteen (jaetussa jaetaan)
2. itsenäisiä, ei kuormita toisia
– Samankaltaiset tehtävät kamppailee samasta moduulista, moduuleilla omat kapasiteetit, kumpikin teoria jossain määrin oikeassa.

=> Pullonkaulateoria (Psychological refractory period) (s. 182) (Welford, 1952, Pashler, 2001)
– kahden tehtävän välillä on aina tietty ajanjakso

Kahden luennon kuuntelu vs. lukee, kuuntelee ja kirjoittaa yhtä luentoa. Kuinka käy?

Automatisoituminen

– samankaltaisissa olosuhteissa toistetaan jotain asiaa useasti
– poisoppiminen erittäin vaikeaa, esim. 2000 kertaa toistoa että oppii, 2000 että oppii pois
– ei ota kantaa onko hyvin vai huonosti (laadullisesti) opittua
– asiantuntijuudessa ei päästä korkeammalle tasolle, jos alemman tason tehtävät eivät ole automatisoituneita
– kielelliset prosessit on syvimmälle automatisoituneita

=> Shiffrinin ja Schneiderin teoria (1977)
– 1. kontrolloitu vs. 2. automaattinen prosessointi
1. Kontrolloitu prosessointi kapasiteetiltaan rajallista, edellyttää tarkkaavaisuuden suuntaamista (keskittymistä) ja on käytettävissä joustavasti (tahdonalaisesti)
-> uuden tanssin oppiminen, askelten ohjaaminen tietoisesti ajattelun avulla
2. automaattinen prosessointi: ei kapasiteettirajoituksia, ei vaadi keskittymistä, vaikeaa muuttaa
->lukeminen: jos näkee tekstin, niin on jo lukenut, ei voi kytkeä posi päältä. Kun käynnistyy, niin ei voi pysäyttää, kulkee kuin ballistinen ohjus.

– Automatisoituneet prosessit on säilössä säilömuistissa.

=> Loganin teoria (1988)
– hyvin syvää oppimista, voimakas muistijälki
– automaattisuus = nopeaa ja suoraa muistihakua, kun reagoidaan johonkin ärsykkeeseen.

Moniste s. 197 automatisoituminen.

Muisti

Pitää osata:
Rakenne ja prosessit
3 erilaista päjärjestelmää
yli kymmenen alajärjestelmää

=> Spatiaaliset metaforat (tilaan liittyvät)
– muisti nähdään "varastona" ("ööh... en löydä nyt sitä sanaa")
-> Muistissa miljoonia asioita. miten metamuisti voi toimia niin nopeasti? Sen selvittämiseksi, onko joku sana muistissa pitäisi käydä kaikki siellä olevat asiat läpi!

=> Konnektionistiset mallit (hajautetut mallit, kuten hermoverkko/tietokonemallit)
– ei selviä paketteja, vaan valtava verkko alkeispiirteitä. kissa-karvaisuus-koira

Yksittäinen muistitieto venyy, paukkuu ja sulautuu toisiin. "Enemmän tehdas kuin varasto."