Noniin. Vika luento ekalta kurssilta.
Ääni ja kuulojärjestelmä
– Aistinsolut sisäkorvassa, joka rekisteröi ilmanpaineen vaihtelut (ääni voi tulla myös luuta pitkin, siksi oma puhe esim. kuulostaa erilaiselta nauhalta)
– Äänen havaittu korkeus ei suoraan määräydy äänen taajuudesta. Korkeus on "illuusio", jonka korva tuottaa, esim. säännönmukainen kohina.
– Ulkokorva toimii eräänlaisena antennina ja vahvistaa ja leimaa ääniä, suunnan ja paikan mukaan.
– Välikorvan tärykalvo on sovitin ilman ja nesteen välillä. Sisäkorvassa taas ovat kuuloluut ja simpukka, joka sisältää aistinsolut. Tärykalvon liikkuminen välittyy luiden kautta simpukan sisäkorvan nesteeseen. Näin fysikaalinen energia muutetaan hermoston kielelle; havainto ei synny täällä!
– Simpukka vie kaiken ääni-infon. Reseptoreita siellä on vain 11 000 ulompia ja 4000 sisempiä karvasoluja. Karvasolut taipuvat kalvojen "aaltojen" mukana. Liian kovat äänet voivat vetää karvasolut lakoon, ja ne eivät sieltä enää nouse.
– Paikkaerotteluun tarvitaan kaksi korvaa. Pään ns. varjo.
– Sisäkorvassa myös tasapaino- ja asentoaisti.
Aivokuvantaminen
– Tuottaa nykyään suuren osan tiedosta: EEG, MEG, fMRI, optinen kuvantaminen. (non-invansiivisia menetelmiä).
Thursday, November 8, 2007
Neuropsykologia, luento 2
Pahoittelen myöhäistä päivittämisajankohtaa (itselleni siis... töissä ollut niin kiire, että jäänyt tää vähän pienemälle huomiolle).
– Hyperpolarisaatio (potentiaaliero kasvaa), depolarisaatio (ero pienenee) ja aktiopotentiaali (kun raja-arvo ylittyy tapahtuu voimakas depolarisaatio, mutta nopea paluu lepopotentiaaliin. Refraktaariaika tahdistaa aktiot.)
– Lepopontiaalia ylläpidetään aktiivisesti. Se on kuin patteri/akku, jonne energia ladataan. Kynnysarvot tarkkoja, koska se helpottaa signaalin tunnistusta. Kuluttaa paljon energiaa. Voidaan tarpeen vaatiessa ottaa heti käyttöön.
– Aktiopotentiaali kulkee aksonia pitkin vain yhteen suuntaan refraktaariajan ohjaamana, koska heti perään ei pysty syntymään uutta. Kulkeminen suhteellisen hidasta, ja se johtuu siitä, että aksonit ovat ohuita, resistanssi korkea ja kestää "kauan" ennen kuin seuraava kohta depolarisoituu. Jos aksonit olisi paksumpia, niin ne ei mahtuis nykyisen kokoiseen päähän (siis siihen palloon hartioiden välissä).
– Myelinaatio nopeuttaa signaalien kulkua. Se on gliasolujen muodostama eristekerros aksonien ympärillä. Kapea katkos 2 mm välein, Ranvierin kurouma. Aktiopotentiaali "hyppelehtii" kuroumasta toiseen passiivisen kuljetuksen avulla, kunnes taas depolarisoituu kurouman kohdalla.
– Hermosoluverkon toiminta perustuu synapseihin eli neuronien välisiin kytkentöihin. Synapseja on sekä inhibitorisia (toimintaa estäviä) että eksitatorisia (kiihdyttäviä).
– Presynaptinen solu -> presynaptinen terminaali -> välittäjäainerakkulat -> synaptinen rako -> reseptori -> postsynaptinen solu ja kalvo
– Miten aktiopotentiaali ja postsynaptisen synaptinen potentiaali eroavat? Aktio: Kaikki tai ei mitään, kuljettaa tietoa aksonissa. PSP: asteittainen, syntyy synapsissa, kemiallisesti välittäjä aineen välityksellä, inhibitatorisia/eksibitatorisia.
– Hermoston kehityksen päävaiheet. Suuri määrä, vaellus, eriytyminen, aksonit, synapsit, karsinta, myelinaatio.
– Hermoston kasvutekijä (NGF)
– Kehityksen "aikaikkunat" tärkeitä, ihmisillä ei ihan niin tiukat rajat toimintojen kehitykselle.
– Amblyopia = hoitamaton häiriö silmässä kriittisessä kehitysvaiheessa aiheuttaa näkökyvyn heikkenemisen
– Plastisiteetti on aivojen muotoutuvuutta.
– Habituaatio ja sensitisaatio.
– Plastiset muutokset vaikuttavat aivojen topografioihin eli esimerkiksi käden representaatioihin aivoissa. Esim. sokeilla näköaivokuori alkaa käsitellä ääniä, koska "sillä on tylsää."
– Aistijärjestelmät: fysikaalinen energia muutetaan hermoimpulsseiksi aistinelinten reseptorisolujen avulla. Ärsykkeen piirteet koodataan hermostoon impulssitaajuuden, paikkakoodin ja yhteisvasteen ja ajoituksen avulla.
– Näköjärjestelmän pääosat: verkkokalvo (retina), näköhermo, näköhermon risti, talamuksen LGN-tumake, radiatio optica, primääri näköaivokuori (V1), keskiaivojen Superior Colliculus -tumake.
– Verkkokalvolla sijaitsevat reseptorisolut sauvat (hämäränäkö) ja tapit (tarkka näkö, värinäkö). Sauvoja paljon enemmän (120/6 miljoonaa).
– Lateraali inhibitio: toimiva solu inhiboi viereisiä soluja terävöittäen kontrasteja rajapinnoissa.
– Reseptiivinen kenttä: alue, joka riittää tuottamaan aktiopotentiaalin alueessa. Keino koodata ulkomaailmaa.
– Nykynäkemyksen mukaan näköjärjestelmä toimii hierarkisesti, mutta samalla rinnakkaiseen tietojen käsittelyyn suuntautuneena
– Näköjärjestelmä tekee "älykkäitä arvauksia aikaisempien kokemusten perusteella". Tulkinnat tehdään nopeasti, ja siksi puutteellinen info saattaa johtaa virhetulkintaan.
– Hyperpolarisaatio (potentiaaliero kasvaa), depolarisaatio (ero pienenee) ja aktiopotentiaali (kun raja-arvo ylittyy tapahtuu voimakas depolarisaatio, mutta nopea paluu lepopotentiaaliin. Refraktaariaika tahdistaa aktiot.)
– Lepopontiaalia ylläpidetään aktiivisesti. Se on kuin patteri/akku, jonne energia ladataan. Kynnysarvot tarkkoja, koska se helpottaa signaalin tunnistusta. Kuluttaa paljon energiaa. Voidaan tarpeen vaatiessa ottaa heti käyttöön.
– Aktiopotentiaali kulkee aksonia pitkin vain yhteen suuntaan refraktaariajan ohjaamana, koska heti perään ei pysty syntymään uutta. Kulkeminen suhteellisen hidasta, ja se johtuu siitä, että aksonit ovat ohuita, resistanssi korkea ja kestää "kauan" ennen kuin seuraava kohta depolarisoituu. Jos aksonit olisi paksumpia, niin ne ei mahtuis nykyisen kokoiseen päähän (siis siihen palloon hartioiden välissä).
– Myelinaatio nopeuttaa signaalien kulkua. Se on gliasolujen muodostama eristekerros aksonien ympärillä. Kapea katkos 2 mm välein, Ranvierin kurouma. Aktiopotentiaali "hyppelehtii" kuroumasta toiseen passiivisen kuljetuksen avulla, kunnes taas depolarisoituu kurouman kohdalla.
– Hermosoluverkon toiminta perustuu synapseihin eli neuronien välisiin kytkentöihin. Synapseja on sekä inhibitorisia (toimintaa estäviä) että eksitatorisia (kiihdyttäviä).
– Presynaptinen solu -> presynaptinen terminaali -> välittäjäainerakkulat -> synaptinen rako -> reseptori -> postsynaptinen solu ja kalvo
– Miten aktiopotentiaali ja postsynaptisen synaptinen potentiaali eroavat? Aktio: Kaikki tai ei mitään, kuljettaa tietoa aksonissa. PSP: asteittainen, syntyy synapsissa, kemiallisesti välittäjä aineen välityksellä, inhibitatorisia/eksibitatorisia.
– Hermoston kehityksen päävaiheet. Suuri määrä, vaellus, eriytyminen, aksonit, synapsit, karsinta, myelinaatio.
– Hermoston kasvutekijä (NGF)
– Kehityksen "aikaikkunat" tärkeitä, ihmisillä ei ihan niin tiukat rajat toimintojen kehitykselle.
– Amblyopia = hoitamaton häiriö silmässä kriittisessä kehitysvaiheessa aiheuttaa näkökyvyn heikkenemisen
– Plastisiteetti on aivojen muotoutuvuutta.
– Habituaatio ja sensitisaatio.
– Plastiset muutokset vaikuttavat aivojen topografioihin eli esimerkiksi käden representaatioihin aivoissa. Esim. sokeilla näköaivokuori alkaa käsitellä ääniä, koska "sillä on tylsää."
– Aistijärjestelmät: fysikaalinen energia muutetaan hermoimpulsseiksi aistinelinten reseptorisolujen avulla. Ärsykkeen piirteet koodataan hermostoon impulssitaajuuden, paikkakoodin ja yhteisvasteen ja ajoituksen avulla.
– Näköjärjestelmän pääosat: verkkokalvo (retina), näköhermo, näköhermon risti, talamuksen LGN-tumake, radiatio optica, primääri näköaivokuori (V1), keskiaivojen Superior Colliculus -tumake.
– Verkkokalvolla sijaitsevat reseptorisolut sauvat (hämäränäkö) ja tapit (tarkka näkö, värinäkö). Sauvoja paljon enemmän (120/6 miljoonaa).
– Lateraali inhibitio: toimiva solu inhiboi viereisiä soluja terävöittäen kontrasteja rajapinnoissa.
– Reseptiivinen kenttä: alue, joka riittää tuottamaan aktiopotentiaalin alueessa. Keino koodata ulkomaailmaa.
– Nykynäkemyksen mukaan näköjärjestelmä toimii hierarkisesti, mutta samalla rinnakkaiseen tietojen käsittelyyn suuntautuneena
– Näköjärjestelmä tekee "älykkäitä arvauksia aikaisempien kokemusten perusteella". Tulkinnat tehdään nopeasti, ja siksi puutteellinen info saattaa johtaa virhetulkintaan.
Sunday, October 21, 2007
Neuropsykologia, luento 1
Luentokalvot löytyvät täältä.
Joten pidän omat muistiinpanoni lyhyempänä kuin edellisiltä luennoilta.
Yleistä
– Aivojen tasolla asioiden tutkiminen ei olekaan kovin selvää.
– Aistit ja havainnot eivät ole sama asia.
– "Hermoston kieli" = aivoimpulssi
– Osallistu ekaan tenttiin. Paremmin pärjää, kun luentojen asiat on vielä muistissa.
– Tenttiin tulee: 4 anatomiakysymystä, esim. aivojen rakenteet; 4 määrittelykysymystä, esimerkiksi, mistä on kyse asiassa piip? tai määrittele aktivaatiopotentiaali; sekä yksi laajempi essee, esim. aistien toiminnasta.
– Anatomian termit on syytä osata.
– Sooma = solujen pääosa
– Koronasta ei voi tietää kumpi on oikea ja kumpi vasen puoli.
– Hermosto jakautuu kahteen: Keskushermosto ja ääreishermosto
– Teimme luennolla pientä taukojumppaa, niin se herätti sympaattisen hermoston.
– Toimintakuvioita/kimppuja.
– Ihmisen pikkuaivoissa on suurin osa neuroneista.
– Neuroni = hermosolu = aivoijen pienin toiminnallinen yksikkö
– Kalanaivoissa on isot keskiaivot.
– Aivojen päällimäinen osa on aivokuori.
– Lohkot ovat suuntaa-antavia.
– Poimurakenne: pääpoimut ja uurteet pitää osata, etsi erilaisista aivo-atlaksista, lisään joskus linkkejä ku jaksan.
– Aivokuori: sileä pinta ei olisi "taloudellinen": pään pitäisi olla järkyttävän iso.
– Aivorunko: väliaivot-keskiavot-aivosilta-ydinjatkos
– Hypotalamus = "termostaatti" -> yrittää pysytellä raja-arvoissa
– Aivojen ainut "suunnitteluvirhe" on ilmeisesti liian kapeat tiehyet kammioiden välillä, aiheuttaa tukkiutuessaan mm. painetta.
– Aivosolut: neuronit ja gliasolut.
– ATP = lyhtyaikainen energiavarasto
– Elvytyksen tarkoitus on taata aivoille hapensaanti -> puhalletaan ilmaa keuhkoihin ja manuaalisesti käytetään sydäntä pumppaamalla, niin se kuljettaa puhalletun hapen veren mukana aivoihin.
– Lepo/aktiopotentiaalit
– Synaptiset
– Pitoisuusgradientti
– Sähköinen potentiaaliero
Hmm. Aika huonot muistiinpanot tällä kertaa.
Joten pidän omat muistiinpanoni lyhyempänä kuin edellisiltä luennoilta.
Yleistä
– Aivojen tasolla asioiden tutkiminen ei olekaan kovin selvää.
– Aistit ja havainnot eivät ole sama asia.
– "Hermoston kieli" = aivoimpulssi
– Osallistu ekaan tenttiin. Paremmin pärjää, kun luentojen asiat on vielä muistissa.
– Tenttiin tulee: 4 anatomiakysymystä, esim. aivojen rakenteet; 4 määrittelykysymystä, esimerkiksi, mistä on kyse asiassa piip? tai määrittele aktivaatiopotentiaali; sekä yksi laajempi essee, esim. aistien toiminnasta.
– Anatomian termit on syytä osata.
– Sooma = solujen pääosa
– Koronasta ei voi tietää kumpi on oikea ja kumpi vasen puoli.
– Hermosto jakautuu kahteen: Keskushermosto ja ääreishermosto
– Teimme luennolla pientä taukojumppaa, niin se herätti sympaattisen hermoston.
– Toimintakuvioita/kimppuja.
– Ihmisen pikkuaivoissa on suurin osa neuroneista.
– Neuroni = hermosolu = aivoijen pienin toiminnallinen yksikkö
– Kalanaivoissa on isot keskiaivot.
– Aivojen päällimäinen osa on aivokuori.
– Lohkot ovat suuntaa-antavia.
– Poimurakenne: pääpoimut ja uurteet pitää osata, etsi erilaisista aivo-atlaksista, lisään joskus linkkejä ku jaksan.
– Aivokuori: sileä pinta ei olisi "taloudellinen": pään pitäisi olla järkyttävän iso.
– Aivorunko: väliaivot-keskiavot-aivosilta-ydinjatkos
– Hypotalamus = "termostaatti" -> yrittää pysytellä raja-arvoissa
– Aivojen ainut "suunnitteluvirhe" on ilmeisesti liian kapeat tiehyet kammioiden välillä, aiheuttaa tukkiutuessaan mm. painetta.
– Aivosolut: neuronit ja gliasolut.
– ATP = lyhtyaikainen energiavarasto
– Elvytyksen tarkoitus on taata aivoille hapensaanti -> puhalletaan ilmaa keuhkoihin ja manuaalisesti käytetään sydäntä pumppaamalla, niin se kuljettaa puhalletun hapen veren mukana aivoihin.
– Lepo/aktiopotentiaalit
– Synaptiset
– Pitoisuusgradientti
– Sähköinen potentiaaliero
Hmm. Aika huonot muistiinpanot tällä kertaa.
Sunday, October 14, 2007
Sattumanvaraisia juttuja kolmannelta luennolta
1. Vierasperäinen kieli kuulostaa nopeammalta kuin äidinkieli, koska fonologinen silmukka ei ehdi tunnistamaan vieraita äänteitä ja menee tukkoon. "Ei ehdi maistelemaan sanoja."
2. Asiantuntijat osaavat käyttää mielekkäitä mielikuvia paremmin hyväkseen omalta alalta.
3. Käytä pyöräilykypärää. Aivojen frontaalilohkossa on keskusyksikkö.
4. Eräässä stressiä tutkivassa kokeessa tietokoneohjelman käynnistymiseen laitettiin työpaikalla 5 sekunnin ylimääräinen viive. Tämä heikensi työntekijöiden motivaatiota ja suisti monen "hermoromahduksen" partaalle.
5. Infantiili amnesia = aikuiset eivät muista alle 6–7-vuotiaana oloaan. Voi olla yksittäisiä muistoja, mutta ne eivät muodosta sarjaa.
6. Yli 70-vuotiaita pyydettiin kertomaan muistojaan. Keskimäärin henkilö tuotti 400 muistoa. Eniten kymmeneltä viime vuodelta, toiseksi eniten ikävuosien 15-25 väliltä.
7. Lukeminen tapahtuu näin: silmä pysähtyy, ottaa kuvan fiksaatiopisteestä, kestää 250 ms, 8–10 kirjainta ymmärretään, lisäksi 4–5 kirjainta siihen suuntaa mihin ollaan menossa. Sitten tehdään 30 ms hyppy eli sakkadi. Samaa toistetaan kunnes oppikirja loppuu. (Kerrottakoon samalla, että pikaluku on humpuukia eikä toimi.)
8. Perseptuaalinen muisti sisältää esim. ihmisen prototyypin, jolla voi tunnistaa uudet tuttavuudet ihmisiksi. Ja ettei koiraa kusettaessa erehdy sanomaan Mustille, että kusee toisen ihmisen päälle, jota luulee lyhtypylvääksi.
9. Vastaa tentissä idioottikielellä: selitä omat ajatukset auki.
10. Keksi itsellesi muistisääntöjä: suodatinpussiteoria, orientaatioluentoreaktio.
11. Eräs henkilö puhui 13-vuotiaaksi asti suomea. Muutti sitten Pohjois-Amerikkaan ja puhui vain jenkkilää. 90-vuotiaana iski dementia, joka alkoi rappeuttaa muistia, joka hävisi uusimmasta kohti vanhempaa ainesta. Eräänä aamuna sitten henkilö vastasi hoitajan good morning -toivotukseen huomenta. Englanti oli hävinnyt.
2. Asiantuntijat osaavat käyttää mielekkäitä mielikuvia paremmin hyväkseen omalta alalta.
3. Käytä pyöräilykypärää. Aivojen frontaalilohkossa on keskusyksikkö.
4. Eräässä stressiä tutkivassa kokeessa tietokoneohjelman käynnistymiseen laitettiin työpaikalla 5 sekunnin ylimääräinen viive. Tämä heikensi työntekijöiden motivaatiota ja suisti monen "hermoromahduksen" partaalle.
5. Infantiili amnesia = aikuiset eivät muista alle 6–7-vuotiaana oloaan. Voi olla yksittäisiä muistoja, mutta ne eivät muodosta sarjaa.
6. Yli 70-vuotiaita pyydettiin kertomaan muistojaan. Keskimäärin henkilö tuotti 400 muistoa. Eniten kymmeneltä viime vuodelta, toiseksi eniten ikävuosien 15-25 väliltä.
7. Lukeminen tapahtuu näin: silmä pysähtyy, ottaa kuvan fiksaatiopisteestä, kestää 250 ms, 8–10 kirjainta ymmärretään, lisäksi 4–5 kirjainta siihen suuntaa mihin ollaan menossa. Sitten tehdään 30 ms hyppy eli sakkadi. Samaa toistetaan kunnes oppikirja loppuu. (Kerrottakoon samalla, että pikaluku on humpuukia eikä toimi.)
8. Perseptuaalinen muisti sisältää esim. ihmisen prototyypin, jolla voi tunnistaa uudet tuttavuudet ihmisiksi. Ja ettei koiraa kusettaessa erehdy sanomaan Mustille, että kusee toisen ihmisen päälle, jota luulee lyhtypylvääksi.
9. Vastaa tentissä idioottikielellä: selitä omat ajatukset auki.
10. Keksi itsellesi muistisääntöjä: suodatinpussiteoria, orientaatioluentoreaktio.
11. Eräs henkilö puhui 13-vuotiaaksi asti suomea. Muutti sitten Pohjois-Amerikkaan ja puhui vain jenkkilää. 90-vuotiaana iski dementia, joka alkoi rappeuttaa muistia, joka hävisi uusimmasta kohti vanhempaa ainesta. Eräänä aamuna sitten henkilö vastasi hoitajan good morning -toivotukseen huomenta. Englanti oli hävinnyt.
Kognitiivinen psykologia, luento 3
Viimeisen kognitiivisen psykologian luennon muistiinpanot. Aiheena muisti / memory.
Sensoriset muistit
= kapasiteetti valtava, kesto lyhyt
a) ikoninen (näönvarainen) muisti, kesto 0,5 sekuntia (eli säilyy muistissa tuon aikaa, ja jos tarkaavaisuus ei tällä aikaa kohdistu asiaan, niin asia vaipuu unholaan.)
b) kaikumuisti, (kuulonvarainen), kesto 1–3 sekuntia
– voi olla myös muilla aisteilla, niitä ei vaan ole oikein tutkittu
Työmuisti
= kapasiteetti pieni, kesto lyhyt, kesto vaihtelee kapasiteetin täyttymisen myötä
a) fonologinen silmukka: fonologinen taltio ja artikulatorinen prosessi
b) visuospatiaalinen varasto
c) keskusyksikkö, joka koordinoi muita. Ohjaa toimintaa, ja muodasta kyvyn suunnitella tehtäväsarjoja.
Mielikuva
= kogn. psykologiassa mentaalinen representaatio eli sisäinen malli, joka muistuttaa aitoa havaintoa. Useasti tarkka. Asiantuntijat hyviä käyttää mielekkäitä mielikuvia omalta alaltaan.
– Työmuistia tarvitaan:
-uusien asioiden opetteluun
-tietoiseen ajatteluun, esim. opiskelu, päättely, päätöksenteko
-mielikuvien pyörittelyyn
-asioiden pyörittelyyn
-tekstin ymmärtämiseen, jos ei automaattisesti tajua jotain asiaa
-asiasisältöjen prosessointiin (prosessointia ei esim. tarvita suomen kieliopin seurantaan, se tulee automaattisesti)
-vertailuun
+Työmuistia ei tarvita useissa arjen tilanteissa: automatisoituneet toiminnot eivät kuormita sitä.
Mieltämisyksikkö = engl. chunk, mittaa kapasiteettia. Voi olla muistissa vaikka yksi numero, tai yksi vuosiluku, sana tai lause.
Mieltämisyksikön kokoon voi vaikuttaa, se riippuu asiantuntijuuden tasosta. Voit harjoitella uusia strategioita: eräs urheiluhullu insinööri muodosti testissä numerosarjoista urheilukisojen tuloksia, niin että 80 mieltämisyksikköä (tässä tapauksessa numeroa) muuttui 6 mieltämisyksiköksi.
Säilömuisti
= kapasiteetti valtava, kesto pitkä, osittain hajaantuneita järjestelmiä, osittain ei.
a) episodinen muisti = tapahtumamuisti, tapahtumaan koodattuna aika ja paikka.
b) semanttinen = yleisen tiedon muisti, abstraktia, esim. sanojen merkityksiä, luokittelutietoa, kategorioita esim. kissa->eläin->"eläimen käsite", faktatiedot, kuten kertotaulut. Ei paikkojen ja aikojen muistia asioista.
c) proseduraalinen = taitomuisti. Esim. lukeminen, automatisoidut taidot, motoriset toiminnot ("tuli selkäytimestä" / "lihasmuisti" (lihasmuisti ei siis ole sun lihaksissa! hehe)). Ei palautettavissa tietoiseen mieleen.
d) perseptuaalinen = visuaalista ainesta, tuttuja näköhavaintoja, prototyyppejä (olioiden ja esineiden stereotyyppisiä kuvia ilman yksityiskohtia -> hahmontunnistus), ei suoraan yhdistynyt merkityksiin; talon kuva pitää yhdistää semanttisen muistin talokategoriaan. Mielikuvien muokkausessa tarvittavat elementit täältä, havaintokuvat.
e) omaelämänkerrallinen = kuin episodinen, mutta enemmän tunteita, tavoitteita yns. itseen liittyvää.
Pysyvätkö tiedot säilömuistissa koko elämän?
– Vuonna 1980 tehdyssä kyselyssä 84 % psykologeista uskoi niin.
– Penfieldin epilepsialeikkaukset (1969). Niiden aikana potilaille tuli vanhoja muistoja esiin, mutta myös vääriä.
(Epilepsia on oire, ei sairaus. Aivoissa leviää epähaluttuja sähköimpulsseja. Leikkauksella poistetaan osia aivoista, kun potilaat on hereillä, etsitään epilepsiakeskusta.)
Valemuistot
– Muistikuvia, joita luullaan omiksi. Mutta ne onkin mm. luettu lehdestä tai kuultu jostain.
– Lapset on alttiita.
Hypnoosi
– Ei toimi kuin "videonauha".
– hypnotisoidut alttiita suggestiolle ja virheille mieleenpalautuksessa
Skeemat
Opittuja muistissa olevia tietokokonaisuuksia, tietorakenteita. Ohjaavat tiedon valikointia ja käsittelyä.
Muistin prosessit
Mieleenpainaminen = encoding
Mielessä pitäminen = retention. Ei saa sanoa "Minä haen tietoa työmuistista"! Se on se paikka mihin sitä tietoa haetaan.
Mieleen palauttaminen tai haku = recall/retrieve. Palautetaan työmuistiin tai toiminnaksi.
Craik ja Lockhard (1972)
–prosessoinnin syvyys vaikuttaa olennaisesti ärsykkeen muistamiseen (Syvyys: matala taso=
kirjaimet, korkeampi = sana, vielä korkeampi = merkitys).
– Distinktiivisyys = erottuvuus
Liitä hassuja esimerkkejä, kun yrität muistaa jotain.
– Mieleenpainaminen vaikuttaa mieleenpalauttamiseen. Mieleenpalauttaminen = säilömuistista aktiivisesti kaivetaan työmuistiin tietoa. (Tunnistamisessa eri asia, massiivinen visu-tunnistusmuisti)
Tulving (1982, 1983)
– Encoding specificity principle
Unohtaminen
– mieleenpalautus heikkenee logaritmisesti ajan funktiona
– poikkeuksina omaelämänkerrallinen muistitieto ja motoriset taidot
(– Onko unohtanut vai eikö vaan voi palauttaa?)
Häipymisteoria
– Jos ei käytä muistijälkeä -> häipyy pikkuhiljaa (todistusaineistot ei hirveästi tue tätä teoriaa).
Torjuntateoria
– Vaikeat asiat painuu tiedottomaan -> teoria ei oikein toimi, yleensä tragediat yms. kummittelee!
Häirintäteoria
– Aiemmin opittu vaikeuttaa uuden oppimista ja vice versa.
Hakuvihjeiden ja kontekstin merkitys unohtamisessa ja mieleenpalauttamisessa
– Mieleenpalautus tapahtuu aina hakuvihjeen avulla, esim. tutun ihmisen näkeminen automaattisesti aktivoi säilömuistin tietoa.
– Toimii myös kontrolloidusti
– "Kielen päällä" = jos haetaan väärällä hakuvihjeellä, niin ei se asia tule ulos. Helposti myös jämähdetään väärään hakuvihjeeseen. Jos ei tule ulos 2–3 sekunnissa, niin hakuvihje on väärä -> vaihda hakuvihejttä. TAI pane asia sivuun, niin se tulee mieleen "itsestään" vahingossa oikean hakuvihjeen avulla, vaikka 15–60 minuutissa, työmuistissa kun on niin paljon asioita käymmässä että kyllä sen joku vihje vahingossa tuo. Älä juutu!
Hyvä muisti (muistaja)
– Ericsson, 1988, mielekäs/merkityksellinen muistiinkoodaus
1) Mitä monimutkaisemmin painaa mieleen sitä paremmin muistaa
2) hyvä hakuvihjejärjestelmä -> ei fiksoidu ja käyttää monenlaisia hakuvihjeitä
3) Em. prosessien nopeuttaminen automatisoitumisen avulla
(– Wilding & Valentine, 1994, strategikot vs. luonnolliset muistajat)
"Ketään ei ole tuomittu huonoon muistiin."
Sensoriset muistit
= kapasiteetti valtava, kesto lyhyt
a) ikoninen (näönvarainen) muisti, kesto 0,5 sekuntia (eli säilyy muistissa tuon aikaa, ja jos tarkaavaisuus ei tällä aikaa kohdistu asiaan, niin asia vaipuu unholaan.)
b) kaikumuisti, (kuulonvarainen), kesto 1–3 sekuntia
– voi olla myös muilla aisteilla, niitä ei vaan ole oikein tutkittu
Työmuisti
= kapasiteetti pieni, kesto lyhyt, kesto vaihtelee kapasiteetin täyttymisen myötä
a) fonologinen silmukka: fonologinen taltio ja artikulatorinen prosessi
b) visuospatiaalinen varasto
c) keskusyksikkö, joka koordinoi muita. Ohjaa toimintaa, ja muodasta kyvyn suunnitella tehtäväsarjoja.
Mielikuva
= kogn. psykologiassa mentaalinen representaatio eli sisäinen malli, joka muistuttaa aitoa havaintoa. Useasti tarkka. Asiantuntijat hyviä käyttää mielekkäitä mielikuvia omalta alaltaan.
– Työmuistia tarvitaan:
-uusien asioiden opetteluun
-tietoiseen ajatteluun, esim. opiskelu, päättely, päätöksenteko
-mielikuvien pyörittelyyn
-asioiden pyörittelyyn
-tekstin ymmärtämiseen, jos ei automaattisesti tajua jotain asiaa
-asiasisältöjen prosessointiin (prosessointia ei esim. tarvita suomen kieliopin seurantaan, se tulee automaattisesti)
-vertailuun
+Työmuistia ei tarvita useissa arjen tilanteissa: automatisoituneet toiminnot eivät kuormita sitä.
Mieltämisyksikkö = engl. chunk, mittaa kapasiteettia. Voi olla muistissa vaikka yksi numero, tai yksi vuosiluku, sana tai lause.
Mieltämisyksikön kokoon voi vaikuttaa, se riippuu asiantuntijuuden tasosta. Voit harjoitella uusia strategioita: eräs urheiluhullu insinööri muodosti testissä numerosarjoista urheilukisojen tuloksia, niin että 80 mieltämisyksikköä (tässä tapauksessa numeroa) muuttui 6 mieltämisyksiköksi.
Säilömuisti
= kapasiteetti valtava, kesto pitkä, osittain hajaantuneita järjestelmiä, osittain ei.
a) episodinen muisti = tapahtumamuisti, tapahtumaan koodattuna aika ja paikka.
b) semanttinen = yleisen tiedon muisti, abstraktia, esim. sanojen merkityksiä, luokittelutietoa, kategorioita esim. kissa->eläin->"eläimen käsite", faktatiedot, kuten kertotaulut. Ei paikkojen ja aikojen muistia asioista.
c) proseduraalinen = taitomuisti. Esim. lukeminen, automatisoidut taidot, motoriset toiminnot ("tuli selkäytimestä" / "lihasmuisti" (lihasmuisti ei siis ole sun lihaksissa! hehe)). Ei palautettavissa tietoiseen mieleen.
d) perseptuaalinen = visuaalista ainesta, tuttuja näköhavaintoja, prototyyppejä (olioiden ja esineiden stereotyyppisiä kuvia ilman yksityiskohtia -> hahmontunnistus), ei suoraan yhdistynyt merkityksiin; talon kuva pitää yhdistää semanttisen muistin talokategoriaan. Mielikuvien muokkausessa tarvittavat elementit täältä, havaintokuvat.
e) omaelämänkerrallinen = kuin episodinen, mutta enemmän tunteita, tavoitteita yns. itseen liittyvää.
Pysyvätkö tiedot säilömuistissa koko elämän?
– Vuonna 1980 tehdyssä kyselyssä 84 % psykologeista uskoi niin.
– Penfieldin epilepsialeikkaukset (1969). Niiden aikana potilaille tuli vanhoja muistoja esiin, mutta myös vääriä.
(Epilepsia on oire, ei sairaus. Aivoissa leviää epähaluttuja sähköimpulsseja. Leikkauksella poistetaan osia aivoista, kun potilaat on hereillä, etsitään epilepsiakeskusta.)
Valemuistot
– Muistikuvia, joita luullaan omiksi. Mutta ne onkin mm. luettu lehdestä tai kuultu jostain.
– Lapset on alttiita.
Hypnoosi
– Ei toimi kuin "videonauha".
– hypnotisoidut alttiita suggestiolle ja virheille mieleenpalautuksessa
Skeemat
Opittuja muistissa olevia tietokokonaisuuksia, tietorakenteita. Ohjaavat tiedon valikointia ja käsittelyä.
Muistin prosessit
Mieleenpainaminen = encoding
Mielessä pitäminen = retention. Ei saa sanoa "Minä haen tietoa työmuistista"! Se on se paikka mihin sitä tietoa haetaan.
Mieleen palauttaminen tai haku = recall/retrieve. Palautetaan työmuistiin tai toiminnaksi.
Craik ja Lockhard (1972)
–prosessoinnin syvyys vaikuttaa olennaisesti ärsykkeen muistamiseen (Syvyys: matala taso=
kirjaimet, korkeampi = sana, vielä korkeampi = merkitys).
– Distinktiivisyys = erottuvuus
Liitä hassuja esimerkkejä, kun yrität muistaa jotain.
– Mieleenpainaminen vaikuttaa mieleenpalauttamiseen. Mieleenpalauttaminen = säilömuistista aktiivisesti kaivetaan työmuistiin tietoa. (Tunnistamisessa eri asia, massiivinen visu-tunnistusmuisti)
Tulving (1982, 1983)
– Encoding specificity principle
Unohtaminen
– mieleenpalautus heikkenee logaritmisesti ajan funktiona
– poikkeuksina omaelämänkerrallinen muistitieto ja motoriset taidot
(– Onko unohtanut vai eikö vaan voi palauttaa?)
Häipymisteoria
– Jos ei käytä muistijälkeä -> häipyy pikkuhiljaa (todistusaineistot ei hirveästi tue tätä teoriaa).
Torjuntateoria
– Vaikeat asiat painuu tiedottomaan -> teoria ei oikein toimi, yleensä tragediat yms. kummittelee!
Häirintäteoria
– Aiemmin opittu vaikeuttaa uuden oppimista ja vice versa.
Hakuvihjeiden ja kontekstin merkitys unohtamisessa ja mieleenpalauttamisessa
– Mieleenpalautus tapahtuu aina hakuvihjeen avulla, esim. tutun ihmisen näkeminen automaattisesti aktivoi säilömuistin tietoa.
– Toimii myös kontrolloidusti
– "Kielen päällä" = jos haetaan väärällä hakuvihjeellä, niin ei se asia tule ulos. Helposti myös jämähdetään väärään hakuvihjeeseen. Jos ei tule ulos 2–3 sekunnissa, niin hakuvihje on väärä -> vaihda hakuvihejttä. TAI pane asia sivuun, niin se tulee mieleen "itsestään" vahingossa oikean hakuvihjeen avulla, vaikka 15–60 minuutissa, työmuistissa kun on niin paljon asioita käymmässä että kyllä sen joku vihje vahingossa tuo. Älä juutu!
Hyvä muisti (muistaja)
– Ericsson, 1988, mielekäs/merkityksellinen muistiinkoodaus
1) Mitä monimutkaisemmin painaa mieleen sitä paremmin muistaa
2) hyvä hakuvihjejärjestelmä -> ei fiksoidu ja käyttää monenlaisia hakuvihjeitä
3) Em. prosessien nopeuttaminen automatisoitumisen avulla
(– Wilding & Valentine, 1994, strategikot vs. luonnolliset muistajat)
"Ketään ei ole tuomittu huonoon muistiin."
Sattumanvaraisia juttuja toiselta luennolta
1. Ekologinen validiteetti = käytännön pätevyys/arvo
"Arviointituloksen tosielämän vastaavuus. Esimerkiksi, kuinka oppimisen arviointitulos kertoo opiskelijan kyvystä selviytyä todellisen elämän tilanteissa." -TieVie
2. Psykologiassa on erittäin vaikea saada selviä tutkimustuloksia.
3. Tunnelinäkö on tyypillinen osa MS-tautia.
4. Meditaatio on äärimmäistä tarkkaavaisuuden kohdistamista yhteen asiaan. Esimerkiksi hengitykseen tai hoettavaan mantraan. Muut asiat suljetaan pois.
5. "Yhden alan asiantuntijuus ei tee sinusta lähialojen asiantuntijaa."
6. Saariluoma: Taitavan ajattelun psykologia. Kirjassa käsitellään mm. automatisoitumista kattavasti.
7. Automatisoituneet prosessit on säilössä säilömuistissa.
8. Opettele asiat kerralla oikein, jos ne on tarkoitus automatisoida.
9. Muistista käytettävät metaforat ovat kaukana todellisuudesta.
"Arviointituloksen tosielämän vastaavuus. Esimerkiksi, kuinka oppimisen arviointitulos kertoo opiskelijan kyvystä selviytyä todellisen elämän tilanteissa." -TieVie
2. Psykologiassa on erittäin vaikea saada selviä tutkimustuloksia.
3. Tunnelinäkö on tyypillinen osa MS-tautia.
4. Meditaatio on äärimmäistä tarkkaavaisuuden kohdistamista yhteen asiaan. Esimerkiksi hengitykseen tai hoettavaan mantraan. Muut asiat suljetaan pois.
5. "Yhden alan asiantuntijuus ei tee sinusta lähialojen asiantuntijaa."
6. Saariluoma: Taitavan ajattelun psykologia. Kirjassa käsitellään mm. automatisoitumista kattavasti.
7. Automatisoituneet prosessit on säilössä säilömuistissa.
8. Opettele asiat kerralla oikein, jos ne on tarkoitus automatisoida.
9. Muistista käytettävät metaforat ovat kaukana todellisuudesta.
Wednesday, October 10, 2007
Kognitiivinen psykologia, luento 2
No niin. Hyvä aika kerrata kakkosluennon anti ennen viimeistä.
Aloitetaan kognitiivisen psykologian määrittelyn kertauksella. Siihen kuuluvat: havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti.
Ja kerrataan vielä tarkkaavaisuuden jaottelu:
Valikoiva tarkkaavaisuus (focused attention, process only one input) auditory/visual JA Jaettu tarkkaavaisuus (divided, process all input) task similarity/task difficulty/practice
Sitten mennään itse luennon asiaan:
Näönvarainen tarkkaavaisuus
– Tarkkaavaisuuden kentää voidaan laajentaa ja supistaa (ehkä), kts. kirjan sivu 151.
– Visuaalisen haun tehtävät:
=> Piirreintegraatioteoria (Treisman 1988)
– miten löydetään kuvioiden joukosta eroava osio
– alkeispiirteet muodostaa hahmot (suorakulmiot muodostaa "ikkunan")
-> nopea, paralleeli piirreanalyysi (rinnakkaisprosessointi, paljon kamaa yhtäaikaa)
- aivot bongaa alkeispiirteet ja sen jälkeen yhdistää sarjallisella prosessoinilla
- sarjallinen piirteiden yhdistämisprosessi
-> ensin kaikki rinnan, sitten hahmot sarjalla
- yhdistämistä voi säädellä tarkkaavaisuuden kohdistaminen tai aiempi tietopohja
- kritiikkiä: liian yksinkertainen teoria
=> Perseptuaalisen kuormituksen teoria (havaintokuvan kaltainen) (Lavie, 1995, 2000)
– tarkkaavaisuuden kapasiteetti on rajallinen (aivojen koon takia)
– käytettävissä olevan kapasiteetin määrä on suhteessa havaintoaineksen kuormittavuuteen
-> mitä enemmän/monimutkaisempaa, sitä kuormittavampaa
– jos kapasiteettia on käytettävissä enemmän kuin päätehtävä vaatii, ylijäävä käytetään automaattisesti irrelevanttien ärsykkeiden prosessointiin (Seppo kertoo mulle puhelimessa tylsistä ongelmistaan -> seuraan pihalla lentelevää talitiaista)
– käytettävissä oleva kokonaiskapasiteetti suunnataan aina kokonaan ärsykkeiden prosessointiin (vireystila, tunteet... vaikuttavat kapasiteettiin)
+ asefokus= rikoksen kohteeksi, kaikki tarkkaavaisuus menee henkeä uhkaavaan asiaan
=>Ohjatun haun teoria (Guided search theory, Wolfe, 1998)
– prosessoinnin alussa luodaan (ts. syntyy) aktivaatiokartta, jossa jokaisella visuaalisen matriisin yksiköllä on oma aktivaatiotasonsa.
-> tarkkaavaisuus kohdistetaan aktivaatiotason mukaan alkaen niistä ärsykkeistä, joiden aktivaatiotaso on korkein (tutut tunnistaa heti). (Kirjan s. 167)
=> Päätös-integraatiohypoteesi (Decision integration hypothesis, Palmer, 2000) (kirjan s. 168)
- piirteiden ja yhdistelmäkuvioiden etsintäprosessit samanlaisia
- keskeisin tekijä on, kuinka kohteet erottuvat häirintäkuviosta (työpaperiniput kannattaa merkitä eri väreillä)
Jaettu tarkkaavaisuus
– tehdään kahta tai useampaa asiaa yhtä aikaa
Jakamiseen vaikuttaa:
=> tehtävien samakaltaisuus (kaksi kädenpyöritystä ei onnistu, yhden kden pyöritys ja puhuminen onnistuu)
Samankaltaisuuden vaikutus:
- Wickens (1984) monekaltaista samankaltaisuutta:
1) ärsykkeiden modaliteetti (aistipiiri) (näkö-kuulo->helppo)
2) prosessoinnin taso (input, internal, output) (näkö-näkö->vaikea)
on helmpompi tehdä mielen sisällä jotain ja ottaa vastaan, vaikeampi ajatella kahta asiaa.
3) muistikoodit (visuaalinen-auditiivinen)
muistimateriaalin käsittely
4) Reaktioiden (response) samankaltaisuus (psykologisissa testeissä)
vaikeampi reakoida kahdella motorisella toiminnolla kuin esim. puhe-motorisella
=> tehtävien vaikeus
– kuinka monimutkainen tehtävä on / nopeus
– yksilön taitotaso vaikuttaa
– kun taitotaso kasvaa, usein käy että myös vaikeus kasvaa, koska aloittelijan on vaikem... asiantuntija laajempia vastauskia, tehtävien erilainen sisäinen määrittely
– jokaisen sisällä tehtävätulkki "noviisit ei näy tehtävien vaikeutta"
=> harjoituksen vaikutus (parantaa)
-Spelke, Hirst, Neisser (1976) -> John ja Diana, harjoittelivat 2 h/pv/2kk, lukemisen ja kirjoittamisen sanelusta samanaikaisuutta, ekalla kerralla ei onnistunut, lopuksi muka pystyivät
– tekikö yhtäaikaa vai vuorotteli nopeasti
– oppivat kirjoittamaan sanelusta mekaanisesti ymmärtämättä mitään
– käsiala huononi ja virheet yleisiä
1. Harjoitus lisäsi kapasiteettia?
2. Oppiminen vapauttaa kapasiteettia? -> uudenlaiset strategiat toisen tehtävän tekemiseen
=> Cheng (1985)
– uudelleen strukturointi (sama tehtävä ja tulos, eri strategia)
– tekotapa muuttuu (lapsi laskee 5+5+5+5+5=10, aikuinen 5x2, tai älykäs aikuinen 2x5) asiat tehdään taloudellisemmin
=> 1. Keskuskapasiteettiteoriat vs. 2. moniresurssiteoriat (moduulit)
1. tietty määrä kapasiteettia tarkkaavaisuuteen (jaetussa jaetaan)
2. itsenäisiä, ei kuormita toisia
– Samankaltaiset tehtävät kamppailee samasta moduulista, moduuleilla omat kapasiteetit, kumpikin teoria jossain määrin oikeassa.
=> Pullonkaulateoria (Psychological refractory period) (s. 182) (Welford, 1952, Pashler, 2001)
– kahden tehtävän välillä on aina tietty ajanjakso
Kahden luennon kuuntelu vs. lukee, kuuntelee ja kirjoittaa yhtä luentoa. Kuinka käy?
Automatisoituminen
– samankaltaisissa olosuhteissa toistetaan jotain asiaa useasti
– poisoppiminen erittäin vaikeaa, esim. 2000 kertaa toistoa että oppii, 2000 että oppii pois
– ei ota kantaa onko hyvin vai huonosti (laadullisesti) opittua
– asiantuntijuudessa ei päästä korkeammalle tasolle, jos alemman tason tehtävät eivät ole automatisoituneita
– kielelliset prosessit on syvimmälle automatisoituneita
=> Shiffrinin ja Schneiderin teoria (1977)
– 1. kontrolloitu vs. 2. automaattinen prosessointi
1. Kontrolloitu prosessointi kapasiteetiltaan rajallista, edellyttää tarkkaavaisuuden suuntaamista (keskittymistä) ja on käytettävissä joustavasti (tahdonalaisesti)
-> uuden tanssin oppiminen, askelten ohjaaminen tietoisesti ajattelun avulla
2. automaattinen prosessointi: ei kapasiteettirajoituksia, ei vaadi keskittymistä, vaikeaa muuttaa
->lukeminen: jos näkee tekstin, niin on jo lukenut, ei voi kytkeä posi päältä. Kun käynnistyy, niin ei voi pysäyttää, kulkee kuin ballistinen ohjus.
– Automatisoituneet prosessit on säilössä säilömuistissa.
=> Loganin teoria (1988)
– hyvin syvää oppimista, voimakas muistijälki
– automaattisuus = nopeaa ja suoraa muistihakua, kun reagoidaan johonkin ärsykkeeseen.
Moniste s. 197 automatisoituminen.
Muisti
Pitää osata:
Rakenne ja prosessit
3 erilaista päjärjestelmää
yli kymmenen alajärjestelmää
=> Spatiaaliset metaforat (tilaan liittyvät)
– muisti nähdään "varastona" ("ööh... en löydä nyt sitä sanaa")
-> Muistissa miljoonia asioita. miten metamuisti voi toimia niin nopeasti? Sen selvittämiseksi, onko joku sana muistissa pitäisi käydä kaikki siellä olevat asiat läpi!
=> Konnektionistiset mallit (hajautetut mallit, kuten hermoverkko/tietokonemallit)
– ei selviä paketteja, vaan valtava verkko alkeispiirteitä. kissa-karvaisuus-koira
Yksittäinen muistitieto venyy, paukkuu ja sulautuu toisiin. "Enemmän tehdas kuin varasto."
Aloitetaan kognitiivisen psykologian määrittelyn kertauksella. Siihen kuuluvat: havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti.
Ja kerrataan vielä tarkkaavaisuuden jaottelu:
Valikoiva tarkkaavaisuus (focused attention, process only one input) auditory/visual JA Jaettu tarkkaavaisuus (divided, process all input) task similarity/task difficulty/practice
Sitten mennään itse luennon asiaan:
Näönvarainen tarkkaavaisuus
– Tarkkaavaisuuden kentää voidaan laajentaa ja supistaa (ehkä), kts. kirjan sivu 151.
– Visuaalisen haun tehtävät:
=> Piirreintegraatioteoria (Treisman 1988)
– miten löydetään kuvioiden joukosta eroava osio
– alkeispiirteet muodostaa hahmot (suorakulmiot muodostaa "ikkunan")
-> nopea, paralleeli piirreanalyysi (rinnakkaisprosessointi, paljon kamaa yhtäaikaa)
- aivot bongaa alkeispiirteet ja sen jälkeen yhdistää sarjallisella prosessoinilla
- sarjallinen piirteiden yhdistämisprosessi
-> ensin kaikki rinnan, sitten hahmot sarjalla
- yhdistämistä voi säädellä tarkkaavaisuuden kohdistaminen tai aiempi tietopohja
- kritiikkiä: liian yksinkertainen teoria
=> Perseptuaalisen kuormituksen teoria (havaintokuvan kaltainen) (Lavie, 1995, 2000)
– tarkkaavaisuuden kapasiteetti on rajallinen (aivojen koon takia)
– käytettävissä olevan kapasiteetin määrä on suhteessa havaintoaineksen kuormittavuuteen
-> mitä enemmän/monimutkaisempaa, sitä kuormittavampaa
– jos kapasiteettia on käytettävissä enemmän kuin päätehtävä vaatii, ylijäävä käytetään automaattisesti irrelevanttien ärsykkeiden prosessointiin (Seppo kertoo mulle puhelimessa tylsistä ongelmistaan -> seuraan pihalla lentelevää talitiaista)
– käytettävissä oleva kokonaiskapasiteetti suunnataan aina kokonaan ärsykkeiden prosessointiin (vireystila, tunteet... vaikuttavat kapasiteettiin)
+ asefokus= rikoksen kohteeksi, kaikki tarkkaavaisuus menee henkeä uhkaavaan asiaan
=>Ohjatun haun teoria (Guided search theory, Wolfe, 1998)
– prosessoinnin alussa luodaan (ts. syntyy) aktivaatiokartta, jossa jokaisella visuaalisen matriisin yksiköllä on oma aktivaatiotasonsa.
-> tarkkaavaisuus kohdistetaan aktivaatiotason mukaan alkaen niistä ärsykkeistä, joiden aktivaatiotaso on korkein (tutut tunnistaa heti). (Kirjan s. 167)
=> Päätös-integraatiohypoteesi (Decision integration hypothesis, Palmer, 2000) (kirjan s. 168)
- piirteiden ja yhdistelmäkuvioiden etsintäprosessit samanlaisia
- keskeisin tekijä on, kuinka kohteet erottuvat häirintäkuviosta (työpaperiniput kannattaa merkitä eri väreillä)
Jaettu tarkkaavaisuus
– tehdään kahta tai useampaa asiaa yhtä aikaa
Jakamiseen vaikuttaa:
=> tehtävien samakaltaisuus (kaksi kädenpyöritystä ei onnistu, yhden kden pyöritys ja puhuminen onnistuu)
Samankaltaisuuden vaikutus:
- Wickens (1984) monekaltaista samankaltaisuutta:
1) ärsykkeiden modaliteetti (aistipiiri) (näkö-kuulo->helppo)
2) prosessoinnin taso (input, internal, output) (näkö-näkö->vaikea)
on helmpompi tehdä mielen sisällä jotain ja ottaa vastaan, vaikeampi ajatella kahta asiaa.
3) muistikoodit (visuaalinen-auditiivinen)
muistimateriaalin käsittely
4) Reaktioiden (response) samankaltaisuus (psykologisissa testeissä)
vaikeampi reakoida kahdella motorisella toiminnolla kuin esim. puhe-motorisella
=> tehtävien vaikeus
– kuinka monimutkainen tehtävä on / nopeus
– yksilön taitotaso vaikuttaa
– kun taitotaso kasvaa, usein käy että myös vaikeus kasvaa, koska aloittelijan on vaikem... asiantuntija laajempia vastauskia, tehtävien erilainen sisäinen määrittely
– jokaisen sisällä tehtävätulkki "noviisit ei näy tehtävien vaikeutta"
=> harjoituksen vaikutus (parantaa)
-Spelke, Hirst, Neisser (1976) -> John ja Diana, harjoittelivat 2 h/pv/2kk, lukemisen ja kirjoittamisen sanelusta samanaikaisuutta, ekalla kerralla ei onnistunut, lopuksi muka pystyivät
– tekikö yhtäaikaa vai vuorotteli nopeasti
– oppivat kirjoittamaan sanelusta mekaanisesti ymmärtämättä mitään
– käsiala huononi ja virheet yleisiä
1. Harjoitus lisäsi kapasiteettia?
2. Oppiminen vapauttaa kapasiteettia? -> uudenlaiset strategiat toisen tehtävän tekemiseen
=> Cheng (1985)
– uudelleen strukturointi (sama tehtävä ja tulos, eri strategia)
– tekotapa muuttuu (lapsi laskee 5+5+5+5+5=10, aikuinen 5x2, tai älykäs aikuinen 2x5) asiat tehdään taloudellisemmin
=> 1. Keskuskapasiteettiteoriat vs. 2. moniresurssiteoriat (moduulit)
1. tietty määrä kapasiteettia tarkkaavaisuuteen (jaetussa jaetaan)
2. itsenäisiä, ei kuormita toisia
– Samankaltaiset tehtävät kamppailee samasta moduulista, moduuleilla omat kapasiteetit, kumpikin teoria jossain määrin oikeassa.
=> Pullonkaulateoria (Psychological refractory period) (s. 182) (Welford, 1952, Pashler, 2001)
– kahden tehtävän välillä on aina tietty ajanjakso
Kahden luennon kuuntelu vs. lukee, kuuntelee ja kirjoittaa yhtä luentoa. Kuinka käy?
Automatisoituminen
– samankaltaisissa olosuhteissa toistetaan jotain asiaa useasti
– poisoppiminen erittäin vaikeaa, esim. 2000 kertaa toistoa että oppii, 2000 että oppii pois
– ei ota kantaa onko hyvin vai huonosti (laadullisesti) opittua
– asiantuntijuudessa ei päästä korkeammalle tasolle, jos alemman tason tehtävät eivät ole automatisoituneita
– kielelliset prosessit on syvimmälle automatisoituneita
=> Shiffrinin ja Schneiderin teoria (1977)
– 1. kontrolloitu vs. 2. automaattinen prosessointi
1. Kontrolloitu prosessointi kapasiteetiltaan rajallista, edellyttää tarkkaavaisuuden suuntaamista (keskittymistä) ja on käytettävissä joustavasti (tahdonalaisesti)
-> uuden tanssin oppiminen, askelten ohjaaminen tietoisesti ajattelun avulla
2. automaattinen prosessointi: ei kapasiteettirajoituksia, ei vaadi keskittymistä, vaikeaa muuttaa
->lukeminen: jos näkee tekstin, niin on jo lukenut, ei voi kytkeä posi päältä. Kun käynnistyy, niin ei voi pysäyttää, kulkee kuin ballistinen ohjus.
– Automatisoituneet prosessit on säilössä säilömuistissa.
=> Loganin teoria (1988)
– hyvin syvää oppimista, voimakas muistijälki
– automaattisuus = nopeaa ja suoraa muistihakua, kun reagoidaan johonkin ärsykkeeseen.
Moniste s. 197 automatisoituminen.
Muisti
Pitää osata:
Rakenne ja prosessit
3 erilaista päjärjestelmää
yli kymmenen alajärjestelmää
=> Spatiaaliset metaforat (tilaan liittyvät)
– muisti nähdään "varastona" ("ööh... en löydä nyt sitä sanaa")
-> Muistissa miljoonia asioita. miten metamuisti voi toimia niin nopeasti? Sen selvittämiseksi, onko joku sana muistissa pitäisi käydä kaikki siellä olevat asiat läpi!
=> Konnektionistiset mallit (hajautetut mallit, kuten hermoverkko/tietokonemallit)
– ei selviä paketteja, vaan valtava verkko alkeispiirteitä. kissa-karvaisuus-koira
Yksittäinen muistitieto venyy, paukkuu ja sulautuu toisiin. "Enemmän tehdas kuin varasto."
Monday, October 1, 2007
Sattumanvaraisia juttuja ekalta luennolta
1. Tenttiin tulee yksi kysymys kognitiivisen psykologian osuudesta, joka on teorian ja käytännön yhdistämistä vaativa essee.
2. Luennoilla käydään läpi kirjan luvut 1, 5, 6 ja 7. Omatoimisesti pitää opiskella luvut 2, 3 ja 4.
3. Psykologia on metaforien tiede. Siinä on mukana aineeton elementti; mielen ilmiöt.
4. Tiede on teorioiden keskustelua.
5. Käyttöohjeet on yleensä perseestä. Eli ne on tehty kognitiivisen psykologian oppeja välttäen.
6. Kognitiivinen psykoterapia toimii masennukseen paremmin kuin lääkkeet.
7. Haavoittumattomuuden illuusio: En joudu kolariin, muut joutuu.
8. Kognitiivisen psykologian "tiedostamaton" on eri asia kuin psykoanalyysin "tiedostomaton". Kogn. psykologiassa se on "ei tietoista prosessointia".
9. Jos sekä kognitiivisen psykologian että neuropsykologian luennot pidettäisiin yhtä aikaa samassa salissa, niin niitä molempia ei pystyisi seuraamaan hyvin, mutta hauskaa se varmasti olisi.
2. Luennoilla käydään läpi kirjan luvut 1, 5, 6 ja 7. Omatoimisesti pitää opiskella luvut 2, 3 ja 4.
3. Psykologia on metaforien tiede. Siinä on mukana aineeton elementti; mielen ilmiöt.
4. Tiede on teorioiden keskustelua.
5. Käyttöohjeet on yleensä perseestä. Eli ne on tehty kognitiivisen psykologian oppeja välttäen.
6. Kognitiivinen psykoterapia toimii masennukseen paremmin kuin lääkkeet.
7. Haavoittumattomuuden illuusio: En joudu kolariin, muut joutuu.
8. Kognitiivisen psykologian "tiedostamaton" on eri asia kuin psykoanalyysin "tiedostomaton". Kogn. psykologiassa se on "ei tietoista prosessointia".
9. Jos sekä kognitiivisen psykologian että neuropsykologian luennot pidettäisiin yhtä aikaa samassa salissa, niin niitä molempia ei pystyisi seuraamaan hyvin, mutta hauskaa se varmasti olisi.
Friday, September 28, 2007
Kognitiivinen psykologia, luento 1
Mallit muistissa tekee maailman. Siitä on hyvä lähteä tarkastelemaan ensimmäisen luennon antia muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittamisen saralla.
Historiaa
– Kognitiivisen psykologian pahin kilpakumppani oli alkuaikoina behaviorismi, jossa kaiken uskottiin perustuvan yksinkertaiseen palkkio-rangaistus-teoriaan. Noh, sehän ei tietysti riitä mitenkään selittämään ihmisen oppimista ja toimintaa. Ehkä juuri ja juuri pupujussin.
Noam Chomsky ampui jatkoaikamaalin, köh, behavioristien maaliin vuonna 1957 julkaistulla artikkelillaan. Nykyään behavioristit myöntävät, että kognitiolla on sijaa psykologiassa.
– Informaatioteoria nosti päätään 40-50-lukujen vaihteessa. Silloiset vertaukset ihmismielen ja tietokoneiden samankaltaisuudesta voi unohtaa. Päässä suriseva aivomöhkelä on aika paljon monimutkaisempi kuin Intelin nopein Pentium-prosessori.
– Sitten tulivat: 1. Symboleja prosessoiva systeemi 2. Mentaaliset representaatiot
1. Ulkoinen todellisuus muutetaan sisäiseksi; Jarmon suusta tuleva luento, ääniaallot, siirtyvät aineen, tässä tapauksessa ilman, välityksellä korviini. Korvakosketuksen jälkeen asian ymmärrettäväksi tekeminen vaatii vielä 15-20 erilaista toimintoa.
2. Sisäiset mallit. Lukuisat tavat, joilla asioita pyöritellään päässä.
– Veljekset: Kognitiivinen psykologia, kognitiivinen neurotiede, kognitiotiede.
– Ulrich Neisserin havaintokehä ei selitä mitään! Muistakaa se, kun aloitatte tenttivastauksenne, että "havaintokehän mukaan..."
Yleistä kognitiivisesta psykologiasta
– Kognitiiviset prosessit tarkoittavat oman mielen sisällä käsiteltäviä asioita. Prosessien hierarkia tärkeä.
– Aistiminen => fysiologista. Eläimille tyypillistä => aistielimet muuttavat esim. ääniaallot hermostolle sopiviksi signaaleiksi. => vasta kun ne menevät aivoihin ja tehdään havainto, niin se on psykologiaa.
– Havaintoprosessien käsittely => kognitiivinen psykologia
Tarkkaavaisuus => valintaprosesseja, osa tiedoista pääsee jatkokäsittelyyn ja tietoisuuteen
– Muisti (pahoittelen tynkää muistiinpanoa, en vaan millään muista mitä tässä kohdassa puhuttiin, oh the irony!)
– Ajattelu => ongelmanratkaisua. Uuden luomista, kun rutiinit ei auta eli luodaan vanhoista malleista uusia.
– Oppiminen/opiskelu ja niiden erot
– Tiedonkäsittelyn kaksisuuntaisuus hahmotutkimuksessa. Kuva tulossa.
=> esimerkiksi lukemista ei voi aikuisena kytkeä pois päältä. Se on silloin tekstin ohjaamaa.
– Sarja- ja rinnakkaisprosessointi toimivat molemmat
Tarkkaavaisuus
– Ulkomaailmasta tulevan informaation valinta
– Suppilo (pullonkaula, bottle neck) -teoria, mihin menee ylimääräinen info?
– Valikoiva tarkkaavaisuus (focused, selective attention)
=> näönvarainen, kuulonvarainen
=> yksi asia kerrallaan
– Jaettu tarkkaavaisuus
=> monta asiaa kerrallaan
Valikoiva kuulonvarainen tarkkaavaisuus
– dikoottisen kuuntelun kokeet (kuulokkeet kaverille päähän, ja molemmista eri asiaa...)
– Colin Cherry (1953) (Kirjan sivu 142)
=>Coctail-juhlat-ilmiö: kuinka voi kuunnella vain yhtä ihmistä hälinässä
=> perustuu C:n mukaan äänen fysikaalisten piirteiden eroihin (puhujan sijainti, äänen intensiteetti...)
=> teorian mukaan kahdesta yhtäaikaisesta äänestä vain toisesta ymmärtää asiasisällön, toisesta kuulee vain fyysisen äänen, ei sisältöä.
– Donald Broadbent (1958) (Kirjan sivu 143)
=> Suodatinteoria (filter theory), kaksi viestiä yhtä aikaa puskurille, josta toinen pääsee läpi fysiologisten piirteiden perusteella, toinen siirtyy käsiteltäväksi myöhemmin. Ilman puskuria tulisi kognitiivinen ylikuormitus.
=> Kritiikkiä: harjoitus parantaa yhtäaikaa kuuntelua, jonkin aistipiirin infon käsittely ei kuormita toista aistipiiriä ja estä sen tarkkaavaisuutta, prosessointi voi olla tiedostamatonta, kuitenkin tarkkaavaisuuden kohde on enemmän prosessissa sun päässä (nyt en tiedä mitä olen tossa vikassa tarkoittanut, heh...)
– Johnston ja Heinz (1978)
=> Mitä useampia prosessoinnin tasoja on ennen valintaa, sitä suurempia vaatimuksia kohdistuu prosessoinnin kapasiteettiin
=> Tästä johtuen valinta tapahtuu niin varhaisessa vaiheessa kuin tehtävän tai vallitsevien olosuhteiden kannalta on mahdollista
– Tarkkaavaisuuden neurokognitiivisesta tutkimuksesta
=> tilapäinen muistijälki = tarkkaavaisuusjälki = tarkkaavaisuuden aikana ylläpidetty valikoiva ärsykemalli kuuloaivokuorella
ELI muistijälki auttaa pitämään tarkkaavaisuuden halutussa kohteessa, sitten esimerkiksi lähestyvä kirvesmurhaaja voi viedä huomion kun sen tekemä jälki on niin iso, ku se on jo parin metrin päässä suu vaahdossa ja kirves tanassa...
Huh, aika pitkä teksti. Jos löydät virheitä, niin älä pelkää kommentoida. Niitä varmasti meinaan löytyy.
Historiaa
– Kognitiivisen psykologian pahin kilpakumppani oli alkuaikoina behaviorismi, jossa kaiken uskottiin perustuvan yksinkertaiseen palkkio-rangaistus-teoriaan. Noh, sehän ei tietysti riitä mitenkään selittämään ihmisen oppimista ja toimintaa. Ehkä juuri ja juuri pupujussin.
Noam Chomsky ampui jatkoaikamaalin, köh, behavioristien maaliin vuonna 1957 julkaistulla artikkelillaan. Nykyään behavioristit myöntävät, että kognitiolla on sijaa psykologiassa.
– Informaatioteoria nosti päätään 40-50-lukujen vaihteessa. Silloiset vertaukset ihmismielen ja tietokoneiden samankaltaisuudesta voi unohtaa. Päässä suriseva aivomöhkelä on aika paljon monimutkaisempi kuin Intelin nopein Pentium-prosessori.
– Sitten tulivat: 1. Symboleja prosessoiva systeemi 2. Mentaaliset representaatiot
1. Ulkoinen todellisuus muutetaan sisäiseksi; Jarmon suusta tuleva luento, ääniaallot, siirtyvät aineen, tässä tapauksessa ilman, välityksellä korviini. Korvakosketuksen jälkeen asian ymmärrettäväksi tekeminen vaatii vielä 15-20 erilaista toimintoa.
2. Sisäiset mallit. Lukuisat tavat, joilla asioita pyöritellään päässä.
– Veljekset: Kognitiivinen psykologia, kognitiivinen neurotiede, kognitiotiede.
– Ulrich Neisserin havaintokehä ei selitä mitään! Muistakaa se, kun aloitatte tenttivastauksenne, että "havaintokehän mukaan..."
Yleistä kognitiivisesta psykologiasta
– Kognitiiviset prosessit tarkoittavat oman mielen sisällä käsiteltäviä asioita. Prosessien hierarkia tärkeä.
– Aistiminen => fysiologista. Eläimille tyypillistä => aistielimet muuttavat esim. ääniaallot hermostolle sopiviksi signaaleiksi. => vasta kun ne menevät aivoihin ja tehdään havainto, niin se on psykologiaa.
– Havaintoprosessien käsittely => kognitiivinen psykologia
Tarkkaavaisuus => valintaprosesseja, osa tiedoista pääsee jatkokäsittelyyn ja tietoisuuteen
– Muisti (pahoittelen tynkää muistiinpanoa, en vaan millään muista mitä tässä kohdassa puhuttiin, oh the irony!)
– Ajattelu => ongelmanratkaisua. Uuden luomista, kun rutiinit ei auta eli luodaan vanhoista malleista uusia.
– Oppiminen/opiskelu ja niiden erot
– Tiedonkäsittelyn kaksisuuntaisuus hahmotutkimuksessa. Kuva tulossa.
=> esimerkiksi lukemista ei voi aikuisena kytkeä pois päältä. Se on silloin tekstin ohjaamaa.
– Sarja- ja rinnakkaisprosessointi toimivat molemmat
Tarkkaavaisuus
– Ulkomaailmasta tulevan informaation valinta
– Suppilo (pullonkaula, bottle neck) -teoria, mihin menee ylimääräinen info?
– Valikoiva tarkkaavaisuus (focused, selective attention)
=> näönvarainen, kuulonvarainen
=> yksi asia kerrallaan
– Jaettu tarkkaavaisuus
=> monta asiaa kerrallaan
Valikoiva kuulonvarainen tarkkaavaisuus
– dikoottisen kuuntelun kokeet (kuulokkeet kaverille päähän, ja molemmista eri asiaa...)
– Colin Cherry (1953) (Kirjan sivu 142)
=>Coctail-juhlat-ilmiö: kuinka voi kuunnella vain yhtä ihmistä hälinässä
=> perustuu C:n mukaan äänen fysikaalisten piirteiden eroihin (puhujan sijainti, äänen intensiteetti...)
=> teorian mukaan kahdesta yhtäaikaisesta äänestä vain toisesta ymmärtää asiasisällön, toisesta kuulee vain fyysisen äänen, ei sisältöä.
– Donald Broadbent (1958) (Kirjan sivu 143)
=> Suodatinteoria (filter theory), kaksi viestiä yhtä aikaa puskurille, josta toinen pääsee läpi fysiologisten piirteiden perusteella, toinen siirtyy käsiteltäväksi myöhemmin. Ilman puskuria tulisi kognitiivinen ylikuormitus.
=> Kritiikkiä: harjoitus parantaa yhtäaikaa kuuntelua, jonkin aistipiirin infon käsittely ei kuormita toista aistipiiriä ja estä sen tarkkaavaisuutta, prosessointi voi olla tiedostamatonta, kuitenkin tarkkaavaisuuden kohde on enemmän prosessissa sun päässä (nyt en tiedä mitä olen tossa vikassa tarkoittanut, heh...)
– Johnston ja Heinz (1978)
=> Mitä useampia prosessoinnin tasoja on ennen valintaa, sitä suurempia vaatimuksia kohdistuu prosessoinnin kapasiteettiin
=> Tästä johtuen valinta tapahtuu niin varhaisessa vaiheessa kuin tehtävän tai vallitsevien olosuhteiden kannalta on mahdollista
– Tarkkaavaisuuden neurokognitiivisesta tutkimuksesta
=> tilapäinen muistijälki = tarkkaavaisuusjälki = tarkkaavaisuuden aikana ylläpidetty valikoiva ärsykemalli kuuloaivokuorella
ELI muistijälki auttaa pitämään tarkkaavaisuuden halutussa kohteessa, sitten esimerkiksi lähestyvä kirvesmurhaaja voi viedä huomion kun sen tekemä jälki on niin iso, ku se on jo parin metrin päässä suu vaahdossa ja kirves tanassa...
Huh, aika pitkä teksti. Jos löydät virheitä, niin älä pelkää kommentoida. Niitä varmasti meinaan löytyy.
"Huhuu! Täällä ois moniste."
Ensimmäinen oikea luento on nyt onnellisesti takana. 139 muun ihmisen kanssa jaettu elämys oli hieno. Olo luennon jälkeen oli, että "tämähän oli kuin koulua, mutta kivaa ja mielenkiintoista." Luennoitsijana toiminut Jarmo Herkman tiesi mistä puhui ja osasi esittää asiansa niin, että sitä jaksoi vaivatta seurata. Jännittävät esimerkit, sitaatit, kaneetit ja jopa yksi karjaisu kiidättivät luentoa vauhdilla eteenpäin.
Ja tentin voi kuulemma päästä läpi lukematta, jos kuuntelee luennoilla tarkkaavaisesti. En aio ottaa siitä neuvosta vaaria, vaan laitan viikonlopuksi nenän kiinni kirjaan. Ainakin hetkeksi.
Ja meillä kaikilla pitäisi kuulemma olla kolmen kuution kokoiset päät, jos haluasimme prosessoida kaiken ulkomaailmasta tulevan informaation. Siinä ois mummoilla duunia, kun ne virkkais meille pipoja.
Ja tentin voi kuulemma päästä läpi lukematta, jos kuuntelee luennoilla tarkkaavaisesti. En aio ottaa siitä neuvosta vaaria, vaan laitan viikonlopuksi nenän kiinni kirjaan. Ainakin hetkeksi.
Ja meillä kaikilla pitäisi kuulemma olla kolmen kuution kokoiset päät, jos haluasimme prosessoida kaiken ulkomaailmasta tulevan informaation. Siinä ois mummoilla duunia, kun ne virkkais meille pipoja.
Wednesday, September 26, 2007
Motivaatio
Tuutori kysyi luokalta "miksi olemme täällä?". Kysymys ei ole ihan niin filosofinen kuin miltä se ensin näyttää: miksi siis olemme päättäneet aloittaa opinnot juuri avoimen psykan kurssilla?
"Kuka pyrkii psykologiksi? Kuka on hakemassa uutta näkökulmaa nykyiseen työhönsä" Itse en viitannut kummassakaan kohdassa. En oikein tiedä miksi olen täällä; lähinnä kai siksi, että olen jo pitkään halunnut tulla tänne, ja vasta nyt uskalsin. Mutta sekään ei taida vastata kysymykseen.
Jaarittelu sikseen, kyllä minulta motivaatiota silti löytyy, vaikka en tiedäkään mistä se tulee.
Motivaatio
"Kuka pyrkii psykologiksi? Kuka on hakemassa uutta näkökulmaa nykyiseen työhönsä" Itse en viitannut kummassakaan kohdassa. En oikein tiedä miksi olen täällä; lähinnä kai siksi, että olen jo pitkään halunnut tulla tänne, ja vasta nyt uskalsin. Mutta sekään ei taida vastata kysymykseen.
Jaarittelu sikseen, kyllä minulta motivaatiota silti löytyy, vaikka en tiedäkään mistä se tulee.
Motivaatio
Psykologiassa motivaatio on käyttövoima (halu), joka on kaikkien eliöiden toiminnan syynä.
Motivaation käsitettä on käytetty kuvaamaan sitä 1) mikä aktivoi organismin (aktivaatio) 2) mikä saa organismin valitsemaan juuri tietyn vasteen tai käyttäytymisen (valinta/selektio ja ohjaaminen) ja 3) miksi organismi vastaa samaan ärsykkeseen välillä eri tavoilla (valmius vasteeseen). Yksinkertaisesti motivaatioteorian tulisi vastata kysymykseen "miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme". Erääksi motivaatioteorioiden jaoksi on ehdotettu ns. push-pull-dikotomiaa: toisissa teorioissa oletetaan jokin "työntävä", organismin sisäinen motivaatiovoima (perinteisesti tension/sisäisen jännitteen vähentäminen, tension reduction), toisissa taas jokin "vetävä", organismin ulkopuolella oleva motivaatiovoima (perinteisesti palkkiot/rangaistukset). Hedonistisia motivaatioteorioita yhdistää korostus organismin pyrkimisestä nautinnon tavoitteluun ja ahdistuksen/kivun välttämiseen. Tärkeitä motivaatiokäsitteitä ovat mm. vietti, tarve, tavoite, kausaaliattribuutio ja flow. (Pervin 2003 : The science of personality, 104-142.)
-wikipedia.fi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Motivaatio)Orientaatioluento
Eilisellä orientaatioluennolla käytiin lähinnä läpi samoja asioita, jotka jo Avoimen Internetsivuiltakin löytyvät.
Luennon veti tuutori Aki Kuitunen, jonka tavoittaa sähköpostiosoitteesta tuutori-psykologia(at)avoin.helsinki.fi.
Hän myös mainitsi, että jos et saa viikossa postia postituslistalta, niin ilmoita. Tärkeää asiaa tulossa siis.
Vanhoja tenttikyssäreitä voi käydä kopsimassa asiakaspalvelussa tai yrittää etsiä kompleksin sivuilta.
Koulun sisäverkosta pääsee nelliportaaliin, josta löytää kaiken maailman artikkeleita.
Lisäksi luennolla käytiin läpi oppismetodeja ja kurssien sisältöä.
- Muista kysellä tekstiltä kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. Tee lukemisesta aktiivista toimintaa!
- Näillä kursseilla luetaan, ei tehdä harjoitustöitä tai vastaavia.
Kaiken kaikkiaan tuntuu ihan hyvältä. Tästä se lähtee.
Luennon veti tuutori Aki Kuitunen, jonka tavoittaa sähköpostiosoitteesta tuutori-psykologia(at)avoin.helsinki.fi.
Hän myös mainitsi, että jos et saa viikossa postia postituslistalta, niin ilmoita. Tärkeää asiaa tulossa siis.
Vanhoja tenttikyssäreitä voi käydä kopsimassa asiakaspalvelussa tai yrittää etsiä kompleksin sivuilta.
Koulun sisäverkosta pääsee nelliportaaliin, josta löytää kaiken maailman artikkeleita.
Lisäksi luennolla käytiin läpi oppismetodeja ja kurssien sisältöä.
- Muista kysellä tekstiltä kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. Tee lukemisesta aktiivista toimintaa!
- Näillä kursseilla luetaan, ei tehdä harjoitustöitä tai vastaavia.
Kaiken kaikkiaan tuntuu ihan hyvältä. Tästä se lähtee.
Subscribe to:
Posts (Atom)