Kognitiivinen psykologia, luento 1

Mallit muistissa tekee maailman. Siitä on hyvä lähteä tarkastelemaan ensimmäisen luennon antia muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittamisen saralla.

Historiaa
– Kognitiivisen psykologian pahin kilpakumppani oli alkuaikoina behaviorismi, jossa kaiken uskottiin perustuvan yksinkertaiseen palkkio-rangaistus-teoriaan. Noh, sehän ei tietysti riitä mitenkään selittämään ihmisen oppimista ja toimintaa. Ehkä juuri ja juuri pupujussin.

Noam Chomsky ampui jatkoaikamaalin, köh, behavioristien maaliin vuonna 1957 julkaistulla artikkelillaan. Nykyään behavioristit myöntävät, että kognitiolla on sijaa psykologiassa.

– Informaatioteoria nosti päätään 40-50-lukujen vaihteessa. Silloiset vertaukset ihmismielen ja tietokoneiden samankaltaisuudesta voi unohtaa. Päässä suriseva aivomöhkelä on aika paljon monimutkaisempi kuin Intelin nopein Pentium-prosessori.

– Sitten tulivat: 1. Symboleja prosessoiva systeemi 2. Mentaaliset representaatiot
1. Ulkoinen todellisuus muutetaan sisäiseksi; Jarmon suusta tuleva luento, ääniaallot, siirtyvät aineen, tässä tapauksessa ilman, välityksellä korviini. Korvakosketuksen jälkeen asian ymmärrettäväksi tekeminen vaatii vielä 15-20 erilaista toimintoa.
2. Sisäiset mallit. Lukuisat tavat, joilla asioita pyöritellään päässä.

– Veljekset: Kognitiivinen psykologia, kognitiivinen neurotiede, kognitiotiede.

– Ulrich Neisserin havaintokehä ei selitä mitään! Muistakaa se, kun aloitatte tenttivastauksenne, että "havaintokehän mukaan..."

Yleistä kognitiivisesta psykologiasta

– Kognitiiviset prosessit tarkoittavat oman mielen sisällä käsiteltäviä asioita. Prosessien hierarkia tärkeä.

– Aistiminen => fysiologista. Eläimille tyypillistä => aistielimet muuttavat esim. ääniaallot hermostolle sopiviksi signaaleiksi. => vasta kun ne menevät aivoihin ja tehdään havainto, niin se on psykologiaa.

– Havaintoprosessien käsittely => kognitiivinen psykologia
Tarkkaavaisuus => valintaprosesseja, osa tiedoista pääsee jatkokäsittelyyn ja tietoisuuteen

– Muisti (pahoittelen tynkää muistiinpanoa, en vaan millään muista mitä tässä kohdassa puhuttiin, oh the irony!)

– Ajattelu => ongelmanratkaisua. Uuden luomista, kun rutiinit ei auta eli luodaan vanhoista malleista uusia.

– Oppiminen/opiskelu ja niiden erot

– Tiedonkäsittelyn kaksisuuntaisuus hahmotutkimuksessa. Kuva tulossa.
=> esimerkiksi lukemista ei voi aikuisena kytkeä pois päältä. Se on silloin tekstin ohjaamaa.

– Sarja- ja rinnakkaisprosessointi toimivat molemmat

Tarkkaavaisuus

– Ulkomaailmasta tulevan informaation valinta
– Suppilo (pullonkaula, bottle neck) -teoria, mihin menee ylimääräinen info?

– Valikoiva tarkkaavaisuus (focused, selective attention)
=> näönvarainen, kuulonvarainen
=> yksi asia kerrallaan

– Jaettu tarkkaavaisuus
=> monta asiaa kerrallaan

Valikoiva kuulonvarainen tarkkaavaisuus

– dikoottisen kuuntelun kokeet (kuulokkeet kaverille päähän, ja molemmista eri asiaa...)

– Colin Cherry (1953) (Kirjan sivu 142)
=>Coctail-juhlat-ilmiö: kuinka voi kuunnella vain yhtä ihmistä hälinässä
=> perustuu C:n mukaan äänen fysikaalisten piirteiden eroihin (puhujan sijainti, äänen intensiteetti...)
=> teorian mukaan kahdesta yhtäaikaisesta äänestä vain toisesta ymmärtää asiasisällön, toisesta kuulee vain fyysisen äänen, ei sisältöä.

– Donald Broadbent (1958) (Kirjan sivu 143)
=> Suodatinteoria (filter theory), kaksi viestiä yhtä aikaa puskurille, josta toinen pääsee läpi fysiologisten piirteiden perusteella, toinen siirtyy käsiteltäväksi myöhemmin. Ilman puskuria tulisi kognitiivinen ylikuormitus.
=> Kritiikkiä: harjoitus parantaa yhtäaikaa kuuntelua, jonkin aistipiirin infon käsittely ei kuormita toista aistipiiriä ja estä sen tarkkaavaisuutta, prosessointi voi olla tiedostamatonta, kuitenkin tarkkaavaisuuden kohde on enemmän prosessissa sun päässä (nyt en tiedä mitä olen tossa vikassa tarkoittanut, heh...)

– Johnston ja Heinz (1978)
=> Mitä useampia prosessoinnin tasoja on ennen valintaa, sitä suurempia vaatimuksia kohdistuu prosessoinnin kapasiteettiin
=> Tästä johtuen valinta tapahtuu niin varhaisessa vaiheessa kuin tehtävän tai vallitsevien olosuhteiden kannalta on mahdollista

– Tarkkaavaisuuden neurokognitiivisesta tutkimuksesta
=> tilapäinen muistijälki = tarkkaavaisuusjälki = tarkkaavaisuuden aikana ylläpidetty valikoiva ärsykemalli kuuloaivokuorella
ELI muistijälki auttaa pitämään tarkkaavaisuuden halutussa kohteessa, sitten esimerkiksi lähestyvä kirvesmurhaaja voi viedä huomion kun sen tekemä jälki on niin iso, ku se on jo parin metrin päässä suu vaahdossa ja kirves tanassa...

Huh, aika pitkä teksti. Jos löydät virheitä, niin älä pelkää kommentoida. Niitä varmasti meinaan löytyy.