2 ensimmäsitä vuotta: psykososiaalinen kehitys
Emotionaalinen kehitys
Ensimmäinen vuosi: mielihyvä ilmaistaan sosiaalisella hymyllä, epämukavuuden tai tyytymättömyyden kokeminen (usein fysiologisten asioiden takia: ruokinta, lämpö), viha, pelko: vierastus, erillaan olo
Toinen vuosi: pelko/suuttumus, nauru/itku erottelu tarkempaa, uusia: ylpeys, häpeä, nolous (hämillään olo), syyllisyys = nämä tunteet "pääteltyjä aikuisten näkökulmasta" siitä missä asennossa lapsi on, ilmeistä ja suhtautumistavoista.
Temperamentti
- epigenetic = ympäristö ja perimä vaikuttaa
- "Constitutionally based individual differences in emotion, motor and attentional reactivity and self-regulation (1998)
- Hoiva: lähestymis-välttämiskäyttäytyminen
- viisi isoa aikuisilla (Big Five): ulospäinsuuntautuneisuus (/sisäänpäinkääntyneisyys), myöntyvyys, tunnollisuus, emotionaalinen sääntely ja tasapainoilu (negatiivinen/neuroottinen), avoimuus.
- Hoitajan ja lapsen yhteensopivuus
Emootiot sosiaalisessa kontekstissa
- itsen tiedostamista ja ovaltamista
- sosiaaliset viitesuhteet ja niiden oivaltaminen
Synchromy = koordinoitu kanssakäyminen hoitajan ja lapsen välillä = yhtäaikaisuus, virittyneisyys "samalle aallonpituudelle", imitointi pitää tehdä helpoksi
Leikki
- leikkisät kanssakäymiset
- vaavin toimitna täydentää ja matkii aikuista
- sensitiivisyys valttia = responsive
- hoitaja keskeyttää yhtäaikaisuuden ja vetäytyy, rytmin katkos, jotta herättää lapsessa emotionaalista kuohuntaa ja huolestuneisuutta = STILL FACE TECHNIQUE = tutkitaan synkronointia ja sitä jos se loppuu -> tulee itkua, mutta enemmän pelon ja hämmennyksen kokemusta 4-24kk asti. + eroahdistus siedetään paremmin kuin vuorovaikutuksen katkaisu
Sosiaaliset suhteet
- etsii toisista vihjeitä ja yhdistelyä
- suhde äitiin -> etsii turvaa -> vihjeet: äänenpainot ja eleet yms.
- suhde isään -> etsii hauskanpitoa ja fyysistä leikkiä -> muokkaa myöhempiä tunteita ja motorisia ja lihastaitoja
- sosiaaliset suhteet: Hyväksyntä: Rohkaisu ja kiinnostus <- panosta! /// Älä tee ->kielto ja pelko.
Itsetietoisuus = keho, mieli ja toiminta omia, tajuaa sen, minä, minun.
- Rouge on the forehead -koe: punainen täplä kiinnitetään otsaan ja laitetaan vauva peilin eteen: noin 12-15 kk ikäisenä koskettaa itseään eikä peiliä
- linkki tietoisuuden ja itsetietoisuuden välillä
- edellytys "sinä ja minä":lle. -> mukana muitakin kehityksiä; muisti yms.
Välihuomio: Negatiivinen kommentointi ehkäisee ryhtymistä.
Hoitaminen / Caregiving
- hoitajan tärkeys
Psykoanalyyttinen teoria: Freud, oraalinen ja anaalinen vaihe
oral = eka vaihe psykoseksuaalisessa kehityksessä, imeminen ja pureminen
anal = toka vaihe, peräaukko on suurimman mielihyvän lähde, peräsuolen liikkeet ja niiden kontrollointi -> pottatappelut yms. pidättävyys/päästäminen
Psykososiaalinen kehitysteoria: Erikson, luottamus ja autonomia
Eka vaihe: luotto tai epäluottamus -perustarve tulla kohdelluksi johdonmukaisesti, hoidon jatkuvuus TAI huomio, että maailma on arvaamaton paikka
Toka vaihe: autonomia vs. häpeä ja epäilys -perustarve itse määräämisestä TAI tuntee häpeää että niin ei käy.
Behaviorismi: lapsen koko persoonallisuus mahdollista muovata ympäristön virikkeiden avulla: vanhemmat ratkaisevat tai palkitsevat, mallioppiminen vahvistaa, sosiaalinen viitekehys vahvistaa, kun lapsi havainnoi.
Kognitiivinen teoria: Lapselle muodostuu oma kuva maailmasta ja se on seurausta mielellisistä edustuksista. Oman elämän suuntaamisen malleja. Oletusten joukko, jota käytetään tiedon/havainnon/kokemuksen jäsentämiseen.
Sosiokulttuurinen teoria: Kulttuurinen variaatio, sosiokulttuurinen konteksti vaikuttaa hoitaja-lapsi suhteeseen. Jos ympäristö muuttuu, lapsi muuttuu (adoptio).
Epigeneettinen systeemiteoria: jokaisella lapsella oma geneettinen pohja kehittää reitit, jotka vaikuttavat emotionaaliseen kehitykseen.
Wednesday, January 30, 2008
Huomioita keh. psykan luennolta 4 (tai joku)
1. Luentosali on kuin Dionosyksen teatteri Akropolis-kukkulalla.
2. Muisti on nykyhetkestä käsin tulkittua muistikuvaa, johon välillä pääsee fantasiaa väliin = verbaaliseksi muunnettua.
3. www.pbs.org ja etsi video "motherese":stä.
2. Muisti on nykyhetkestä käsin tulkittua muistikuvaa, johon välillä pääsee fantasiaa väliin = verbaaliseksi muunnettua.
3. www.pbs.org ja etsi video "motherese":stä.
Kehityspsykologia, luento 4 (tai joku)
Keh. psykan kurssilta jäi kaksi luentoa väliin. Luulen että tässä on luennon 4 anti:
Ovatko kategoriat universaaleja?
- Langer: on.
- aivojen kehitys tärkeä tekijä -> tunne interaktiot luo pohjaa myös, ja ne riippuu kokemuksista -> muistikuvat, mielikuvat
Muisti
Infantiiliamnesia = ennen ikää 2 tapahtuneita asioita ei voi muistaa, ja ennen ikää 5 muistetaan vain merkittävimmät tapahtumat -> aikuiset sepittävät paljon lapsuuden muistoja -> seksuaalisen hyväksikäytön muistot?: sepitettä/fantasiaa/totta/analyytikon tekemiä?
Hyvin aikaiset muistot
- Aineksia: hyvin reaalielämään nähden
- muistajalla korkea motivaatio
- erikoiset muistin avut: muistelua, lavastukset, hypnoosi...
- elämys/kokemus, joka sisältää jonkun aspektin jostain muistettavasta asiasta laukaisee koko muiston.
-> tarinoiden kertominen suullisesti: "historian kirjoitusta"
- Lisää ikää, lisää muistia: viivästynyt jäjittely, enemmän yksityiskohtia, monimutkaisempia jakoja näytteistetään, yleistysten tekeminen
1. Implisiittinen eli piilevä muisti
Tapahtumat, objektit, kokemukset vihjeiden avulla
2. Eksplisiittinen eli tietoinen muisti
Muisti, joka on heti saatavilla
- tapahtuu muutoksia
- erilliset vai yhdessä / vuorovaikutus?
Kieli (2 vee)
- Vaikuttavin kognitiivinen saavutus
- varhaisessa kehityksessä suunnilleen samanlaiset kehitysjaksot universaalisti -> ajoitus ja syvyys vaihtelee -> miten lasta puhutellaa, milloin patistetaan lasta itse esittämään merkityksiä
Ekat äänet
- vauvapuhe = korkeaa puhetta, jota lähipiiri käyttää vauvalle, toistoa, yksinkertaista
- vokalisaatio vauvalla
- itku, vikinä, kujerrus, kirkuminen, murina, kurnutus, huutaminen, kurlaus, röyhtäys, hyräily
- babbling = tavujen toistamista
- jokellus = irrallisten tavujen toistamista
- Kuurot: vauvat "viittovat" (viittomakieli on rikas kieli, jonka pohja saadaan jo vauvana)
-> kaikki vauvat käyttävät ei-verbaalisia viestejä
- "moni-ilmeisyys" edeltää verbaalista subjektia
Ekat sanat
- ekat sanat ja lauseet: 1 vuotta (osoittaminen vahvistaa)
- Kielen räjähdys: nimeämisen laajentuminen, sanaston äkillinen kasvu, substantiivejä
- Holofraasi = yksittäinen sana, jossa tiivistettynä kokonainen ajatus / kuulijasta kiinni miten ymmärretään (=runoilijat)
Aikaiset virkkeet
- under extension: sanan moninaiset käyttötavat eivät aukea, liian suppea käyttö sanalle
- over extension: menee yli merkityksen ja käytön
Varhainen kielioppi (sanoista riippumattomat metodit)
- 2 sanan lauseita (15-24 kuukautta): "Isoveli lyö."
- kohtuullinen sanavarasto ja perussanajärjestyksen ymmärrys
- lapsi oppinut kielen tarkoituksen: ajatusten ilmaisun
Kielen oppimisen teoriat
1. Ympäristön kautta (lapsille opetetaan kieltä) ja 2. luonnon kautta (lapset "opettavat" itseään ennalta ohjelmoidusti)
1. Skinner: vahvistaminen, miten ja kuinka paljon puhutaan vauvalle, niin, niin nopeasti se oppii. Vanhempien panoksen tärkeys ja tarpeisiin vastaaminen
2. Chomsky: LAD (language acquisition device): lapsilla on ennaltaviritetty kieli; sisältää intonaatiot ja kielen rakenteen. Lapset ovat innokkaita oppimaan, geneettinen ohjelmointi, kategoriat.
3. Sosiaalisen ympäristön virikkeet pitävät yllä lapsen kielellistä kehitystä:
- sosiaali-pragmaattinen -> puhetta tarvitaan kommunikointiin
- äitien (kasvattajat) vauvakieli (motherese)
- sosiaalisesti fokusoituneita enemmän kuin itse fokusoituneita; kielen kehitys yhteisöllisesti keskittynyttä enemmin kuin yksilökeskeistä.
4. Hybriditeoria
- monia tapoja ja syitä kehittyä
- kommunikointi tärkeää ja luontaiset lähtökohdat tarjoavat monia eri mahdollisuuksia
- eri perheissä/kulttuureissa erilaiset "polut", mutta kieli on kuitenkin lopulta opittava
Vihje kasvattajille:
4 tapaa tukea kielen oppimista:
- esisanalliset vuoropuhulet
- babytalkin puhuminen
- objektien ja asioiden jatkuva nimeäminen, jotka on vauvasta kivoja
- äänien ja sanojen laajentaminen tarkoitukselliseksi keskusteluksi: "vauva osallistuu johonkin kielen avulla"
Ovatko kategoriat universaaleja?
- Langer: on.
- aivojen kehitys tärkeä tekijä -> tunne interaktiot luo pohjaa myös, ja ne riippuu kokemuksista -> muistikuvat, mielikuvat
Muisti
Infantiiliamnesia = ennen ikää 2 tapahtuneita asioita ei voi muistaa, ja ennen ikää 5 muistetaan vain merkittävimmät tapahtumat -> aikuiset sepittävät paljon lapsuuden muistoja -> seksuaalisen hyväksikäytön muistot?: sepitettä/fantasiaa/totta/analyytikon tekemiä?
Hyvin aikaiset muistot
- Aineksia: hyvin reaalielämään nähden
- muistajalla korkea motivaatio
- erikoiset muistin avut: muistelua, lavastukset, hypnoosi...
- elämys/kokemus, joka sisältää jonkun aspektin jostain muistettavasta asiasta laukaisee koko muiston.
-> tarinoiden kertominen suullisesti: "historian kirjoitusta"
- Lisää ikää, lisää muistia: viivästynyt jäjittely, enemmän yksityiskohtia, monimutkaisempia jakoja näytteistetään, yleistysten tekeminen
1. Implisiittinen eli piilevä muisti
Tapahtumat, objektit, kokemukset vihjeiden avulla
2. Eksplisiittinen eli tietoinen muisti
Muisti, joka on heti saatavilla
- tapahtuu muutoksia
- erilliset vai yhdessä / vuorovaikutus?
Kieli (2 vee)
- Vaikuttavin kognitiivinen saavutus
- varhaisessa kehityksessä suunnilleen samanlaiset kehitysjaksot universaalisti -> ajoitus ja syvyys vaihtelee -> miten lasta puhutellaa, milloin patistetaan lasta itse esittämään merkityksiä
Ekat äänet
- vauvapuhe = korkeaa puhetta, jota lähipiiri käyttää vauvalle, toistoa, yksinkertaista
- vokalisaatio vauvalla
- itku, vikinä, kujerrus, kirkuminen, murina, kurnutus, huutaminen, kurlaus, röyhtäys, hyräily
- babbling = tavujen toistamista
- jokellus = irrallisten tavujen toistamista
- Kuurot: vauvat "viittovat" (viittomakieli on rikas kieli, jonka pohja saadaan jo vauvana)
-> kaikki vauvat käyttävät ei-verbaalisia viestejä
- "moni-ilmeisyys" edeltää verbaalista subjektia
Ekat sanat
- ekat sanat ja lauseet: 1 vuotta (osoittaminen vahvistaa)
- Kielen räjähdys: nimeämisen laajentuminen, sanaston äkillinen kasvu, substantiivejä
- Holofraasi = yksittäinen sana, jossa tiivistettynä kokonainen ajatus / kuulijasta kiinni miten ymmärretään (=runoilijat)
Aikaiset virkkeet
- under extension: sanan moninaiset käyttötavat eivät aukea, liian suppea käyttö sanalle
- over extension: menee yli merkityksen ja käytön
Varhainen kielioppi (sanoista riippumattomat metodit)
- 2 sanan lauseita (15-24 kuukautta): "Isoveli lyö."
- kohtuullinen sanavarasto ja perussanajärjestyksen ymmärrys
- lapsi oppinut kielen tarkoituksen: ajatusten ilmaisun
Kielen oppimisen teoriat
1. Ympäristön kautta (lapsille opetetaan kieltä) ja 2. luonnon kautta (lapset "opettavat" itseään ennalta ohjelmoidusti)
1. Skinner: vahvistaminen, miten ja kuinka paljon puhutaan vauvalle, niin, niin nopeasti se oppii. Vanhempien panoksen tärkeys ja tarpeisiin vastaaminen
2. Chomsky: LAD (language acquisition device): lapsilla on ennaltaviritetty kieli; sisältää intonaatiot ja kielen rakenteen. Lapset ovat innokkaita oppimaan, geneettinen ohjelmointi, kategoriat.
3. Sosiaalisen ympäristön virikkeet pitävät yllä lapsen kielellistä kehitystä:
- sosiaali-pragmaattinen -> puhetta tarvitaan kommunikointiin
- äitien (kasvattajat) vauvakieli (motherese)
- sosiaalisesti fokusoituneita enemmän kuin itse fokusoituneita; kielen kehitys yhteisöllisesti keskittynyttä enemmin kuin yksilökeskeistä.
4. Hybriditeoria
- monia tapoja ja syitä kehittyä
- kommunikointi tärkeää ja luontaiset lähtökohdat tarjoavat monia eri mahdollisuuksia
- eri perheissä/kulttuureissa erilaiset "polut", mutta kieli on kuitenkin lopulta opittava
Vihje kasvattajille:
4 tapaa tukea kielen oppimista:
- esisanalliset vuoropuhulet
- babytalkin puhuminen
- objektien ja asioiden jatkuva nimeäminen, jotka on vauvasta kivoja
- äänien ja sanojen laajentaminen tarkoitukselliseksi keskusteluksi: "vauva osallistuu johonkin kielen avulla"
Huomioita luennolta 2 (tai vastaava)
1. Tsekkaa Minna Huotilaisen Sikiön kuulotutkimus
2. Moniaistisuus = aistimukset sulautuvat yhteen
3. Vartalo Keho Ruumis
4. Erik H. Eriksson: Oraalinen paratiisi
5. Palautesilmukka = feedback loop
6. Tiedonkäsittelyteoria = ihmiset on tietokoneita (teoria kriisissä)
2. Moniaistisuus = aistimukset sulautuvat yhteen
3. Vartalo Keho Ruumis
4. Erik H. Eriksson: Oraalinen paratiisi
5. Palautesilmukka = feedback loop
6. Tiedonkäsittelyteoria = ihmiset on tietokoneita (teoria kriisissä)
Monday, January 28, 2008
Kehityspsykologia, luento 2 (tai vastaava)
Jos nyt joku kurssilta sattuu tätä blogia lukemaan, niin yritän jatkossa pysyä paremmin aikataulussa. Laitan nyt näitä vanhoja luentoja tänne, koska menen tenttiin lauantaina. Persoonallisuuspsykat alkaa juosta sitten sen jälkeen.
0-2: Kaksi ensimmäistä vuotta, biososiaalinen kehitys (eli suunnilleen fyysinen/biologinen)
– Ruumiin koon kehitys
–> head-sparing = aivot kasvavat muuhun ruumiiseen nähden suhteellisesti enemmän, vaikka lapsi kärsisi aliravitsemuksesta.
–> paino ja pituus
– Uni
–> aivojen kypsminen, oppiminen, tunteet, psyykkinen sopeutuminen kouluun ja perheeseen
–> REM ja hiljainen uni
–Aivojen varhainen kehitys
–> aivot kasvaa nopeammin kuin muu ruumis
–> aivojen koko edeltää aivojen toimintoja
–> tärkein elemnetti biososiaalisessa kehityksessä
–> aivojen perusrakenne: neuronit, kuori, aksonit, dendriitit, synapsit, gliasolut
–> kuoren eri alueet tekevät eri asioita
–> neuronilla aksoni-synapsi-toisen neuronin dendriitit = neuronit kommunikoi, välittäjäaineet synapseissa
– runsaskasvuisuus ja vauhti:
–> dendriittien tiheys kasvaa 5 kertaa kahden ensimmäisen vuoden aikana = ohimenevä liikakasvuisuus -> liittyy ikään, hidastuu myöhemmin ja jos ei käytä niin ne menetetään: "Use it or lose it."
– Kokemukset tehostaa aivoja
–> aivojen rakenteet ja kasvu riippuvat lapsen kokemuksista –> käyttämättömät neuronit menee pois päältä –> aivojen alueet kehittyvät eri tahtiin -> stressireaktiot, jos tulee liikaa stressihormoneita vauvalle, niin aivot voivat "alikehittyä".
Greenoughn kaksi kokemusperäsitä aivokehitystä
1. Kokemusta odottavat aivofunktiot = vaativat basic/common kokemuksia kehittyäkseen = pakko tapahtua, ja yleensä tapahtuukin
2. Riippuvaisia kokemuksista = vaativat particular and variable kokemukset, esim. äidinkieli
Aistit ja motoriset taidot
- vauvan aivojen kehitys riippuu pitkälti aistikokemuksista ja aikaisista liikkeistä
- aistimukset - havainnot - kognitio
–> kuuleminen, aktiivista jo syntyessä,; jotkut äänet laukaisevat refleksejä; vauva voi erottaa ääniä, kieltä, rytmejä ja äidinkielen; vanhemmat vauvat erottaa äänteen ja tavujen sarjoja
–> kosketus, maistaminen, haistaminen: heti syntymästä "päällä"; vauvojen tapa laittaa asioita suuhun ja testailla esineitä kielellä, ikenillä ja huulilla, jotka ovat sensitiivisiä kosketukselle, maulle ja hajuille; aikaiset aistimukset tavoittelevat: 1. sosiaalinen vuorovaikutus 2. turvallisuuden tunne, levollisuus, oman mielihyvän haku, comfort.
- motoriset taidot: aivojen kehitys = motoriset taidot paranee; refleksit (eloonjäämiseksi) = 1. hengitys eli hapen saanti 2. itkeminen, potkiminen eli ruumiinlämpö 3. imeminen ja tarrautuminen eli ruokailu
–> karkea motoriikka: isot lihakset = ryömiminen, konttaaminen ja kävely
–> hienomotoriikka (yleensä sormet) = ottaminen, tarttuminen, pitäminen, pihtiote
–> keho = hieno ja karkea yhdessä (vaikuttavat myös kehonkuvaan)
Vaihtelut ja etniset erot
- normit, perityt ominaisuudet (ympäristö), aktiivisuustaso, fyysisen kypsymisen tahti, geneettiset tekijät (perimä), etniset erot kulttuurissa hoitaa lapsia, ympäristön ja perimän tekijät
Ehkäisevä lääketiede
– immunisaatio = suojelee lapsia lasten sairauksilta ja komplikaatioilta
– estää muita saamasta sairauksia lapsilta
SIDS (Sudden infant death syndrome) = kätkyt-kuolema
Riskitekijät?= 1. tupakointi (passiivinen), vatsallaan makuuttaminen, pehmeä vuode, rintaruokinnan rajoittaminen, etniset/kulttuurilliset erot (afrikkalaisilla enemmän, aasialaisille vähiten, USA:n kansalaisten mukaan mitattu)
0-2: Kognitiivinen kehitys
Sensomotorinen älykkyys
=aktiivinen älykkyys vauvoilla, joka perustuu "aisteilla ajatteluun" ja motoristen taitojen hyötykäyttöä.
Vaiheet 1 ja 2 (primaariset sirkulaariset reaktiot)
- Vaihe 1: refleksit; vaihe 2: sopeutumistavat eli refleksit sopeutuvat, esim. imeminen tahdon varaista ja oikean kohdan imeminen.
- Assimilaatio, sulauttaminen = uuden tiedon sulauttaminen vanhaan
- Akkomodaatio, mukauttaminen = uuden tiedon mukauttaminen, uudelleen säätö, laajennus
- Imeminen: vauvat alkavat mukatua yhden kuukauden ikäisinä
- Refleksiivinen assimilaatio = rinta palautteen antajana
Vaiheet 2 ja 4 (sekundaariset sirkulaarit reaktiot)
- Feedabck loop koskee kokemuksia ihmisistä ja objekteista
- Vaihe 3: tehdään mielenkiintoisesta näystä kestävä: toisto/tietoisuus (alkeellinen); vaihe 4: uusia mukauttamisia ja odotuksia -> tavoitehakuisuus/päämäärähakuisuus -> objektin pysyvyys (-> ennakointi)
Vaiheet 5 ja 6 (tertiaariset sir...)
- Palautesilmukka koskee aktiivista kokeilua ja tutkimista (luovuus, ideointi, ideat)
- Vaihe 5: uusia tapoja aktiivisen kokeilun kautta, "pikku tiedemies"; vaihe 6: uusia tapoja mielen toimintasarjoista = suunnitelma etukäteen ennen palautetta = imitoitua = katsotaan, kun joku tekee ja tehdään itse myöhemmin, "viivästetty jäljittely" on mallioppimisen alkeellinen muoto
- Affordances = virikkeet = ympäristö tarjoaa havaittaviksi ja vourovaikutukseen mahdollisuuksia -> miten havaitaan ja toimitaan riippuu aikaisemmista kokemuksista, kehitystasosta, sensoristen mahdollisuuksien tietoisuudesta ja tarpeista ja motivaatiosta (hetkellinen)
- Graspable = tavoitettavuus = onko joku esine oikean muotoinen, sopivan kokoinen, tekstuurinen, oikealla etäisyydellä että voi tarttua ja ottaa haltuun.
- Sudden drop = visuaalinen kuilu -> syvyyden havainnointi kokemusten perusteella
- objektipysyvyys = asiat on samanlaisia, vaikka niitä ei näe. = 3D-objektien rajat
- Liike ja ihmiset
-> dynaaminen havainnointi = liikkeen havaintomaailma
-> ihmisen kiinnostavuus
-> sensoriset ja havainnointitaidot kehittyvät
- Kategoriat ja konseptit = oman havaitsemisen jäsentämistä = pehmeä/kova, isä/äiti, pienet/suuret
0-2: Kaksi ensimmäistä vuotta, biososiaalinen kehitys (eli suunnilleen fyysinen/biologinen)
– Ruumiin koon kehitys
–> head-sparing = aivot kasvavat muuhun ruumiiseen nähden suhteellisesti enemmän, vaikka lapsi kärsisi aliravitsemuksesta.
–> paino ja pituus
– Uni
–> aivojen kypsminen, oppiminen, tunteet, psyykkinen sopeutuminen kouluun ja perheeseen
–> REM ja hiljainen uni
–Aivojen varhainen kehitys
–> aivot kasvaa nopeammin kuin muu ruumis
–> aivojen koko edeltää aivojen toimintoja
–> tärkein elemnetti biososiaalisessa kehityksessä
–> aivojen perusrakenne: neuronit, kuori, aksonit, dendriitit, synapsit, gliasolut
–> kuoren eri alueet tekevät eri asioita
–> neuronilla aksoni-synapsi-toisen neuronin dendriitit = neuronit kommunikoi, välittäjäaineet synapseissa
– runsaskasvuisuus ja vauhti:
–> dendriittien tiheys kasvaa 5 kertaa kahden ensimmäisen vuoden aikana = ohimenevä liikakasvuisuus -> liittyy ikään, hidastuu myöhemmin ja jos ei käytä niin ne menetetään: "Use it or lose it."
– Kokemukset tehostaa aivoja
–> aivojen rakenteet ja kasvu riippuvat lapsen kokemuksista –> käyttämättömät neuronit menee pois päältä –> aivojen alueet kehittyvät eri tahtiin -> stressireaktiot, jos tulee liikaa stressihormoneita vauvalle, niin aivot voivat "alikehittyä".
Greenoughn kaksi kokemusperäsitä aivokehitystä
1. Kokemusta odottavat aivofunktiot = vaativat basic/common kokemuksia kehittyäkseen = pakko tapahtua, ja yleensä tapahtuukin
2. Riippuvaisia kokemuksista = vaativat particular and variable kokemukset, esim. äidinkieli
Aistit ja motoriset taidot
- vauvan aivojen kehitys riippuu pitkälti aistikokemuksista ja aikaisista liikkeistä
- aistimukset - havainnot - kognitio
–> kuuleminen, aktiivista jo syntyessä,; jotkut äänet laukaisevat refleksejä; vauva voi erottaa ääniä, kieltä, rytmejä ja äidinkielen; vanhemmat vauvat erottaa äänteen ja tavujen sarjoja
–> kosketus, maistaminen, haistaminen: heti syntymästä "päällä"; vauvojen tapa laittaa asioita suuhun ja testailla esineitä kielellä, ikenillä ja huulilla, jotka ovat sensitiivisiä kosketukselle, maulle ja hajuille; aikaiset aistimukset tavoittelevat: 1. sosiaalinen vuorovaikutus 2. turvallisuuden tunne, levollisuus, oman mielihyvän haku, comfort.
- motoriset taidot: aivojen kehitys = motoriset taidot paranee; refleksit (eloonjäämiseksi) = 1. hengitys eli hapen saanti 2. itkeminen, potkiminen eli ruumiinlämpö 3. imeminen ja tarrautuminen eli ruokailu
–> karkea motoriikka: isot lihakset = ryömiminen, konttaaminen ja kävely
–> hienomotoriikka (yleensä sormet) = ottaminen, tarttuminen, pitäminen, pihtiote
–> keho = hieno ja karkea yhdessä (vaikuttavat myös kehonkuvaan)
Vaihtelut ja etniset erot
- normit, perityt ominaisuudet (ympäristö), aktiivisuustaso, fyysisen kypsymisen tahti, geneettiset tekijät (perimä), etniset erot kulttuurissa hoitaa lapsia, ympäristön ja perimän tekijät
Ehkäisevä lääketiede
– immunisaatio = suojelee lapsia lasten sairauksilta ja komplikaatioilta
– estää muita saamasta sairauksia lapsilta
SIDS (Sudden infant death syndrome) = kätkyt-kuolema
Riskitekijät?= 1. tupakointi (passiivinen), vatsallaan makuuttaminen, pehmeä vuode, rintaruokinnan rajoittaminen, etniset/kulttuurilliset erot (afrikkalaisilla enemmän, aasialaisille vähiten, USA:n kansalaisten mukaan mitattu)
0-2: Kognitiivinen kehitys
Sensomotorinen älykkyys
=aktiivinen älykkyys vauvoilla, joka perustuu "aisteilla ajatteluun" ja motoristen taitojen hyötykäyttöä.
Vaiheet 1 ja 2 (primaariset sirkulaariset reaktiot)
- Vaihe 1: refleksit; vaihe 2: sopeutumistavat eli refleksit sopeutuvat, esim. imeminen tahdon varaista ja oikean kohdan imeminen.
- Assimilaatio, sulauttaminen = uuden tiedon sulauttaminen vanhaan
- Akkomodaatio, mukauttaminen = uuden tiedon mukauttaminen, uudelleen säätö, laajennus
- Imeminen: vauvat alkavat mukatua yhden kuukauden ikäisinä
- Refleksiivinen assimilaatio = rinta palautteen antajana
Vaiheet 2 ja 4 (sekundaariset sirkulaarit reaktiot)
- Feedabck loop koskee kokemuksia ihmisistä ja objekteista
- Vaihe 3: tehdään mielenkiintoisesta näystä kestävä: toisto/tietoisuus (alkeellinen); vaihe 4: uusia mukauttamisia ja odotuksia -> tavoitehakuisuus/päämäärähakuisuus -> objektin pysyvyys (-> ennakointi)
Vaiheet 5 ja 6 (tertiaariset sir...)
- Palautesilmukka koskee aktiivista kokeilua ja tutkimista (luovuus, ideointi, ideat)
- Vaihe 5: uusia tapoja aktiivisen kokeilun kautta, "pikku tiedemies"; vaihe 6: uusia tapoja mielen toimintasarjoista = suunnitelma etukäteen ennen palautetta = imitoitua = katsotaan, kun joku tekee ja tehdään itse myöhemmin, "viivästetty jäljittely" on mallioppimisen alkeellinen muoto
- Affordances = virikkeet = ympäristö tarjoaa havaittaviksi ja vourovaikutukseen mahdollisuuksia -> miten havaitaan ja toimitaan riippuu aikaisemmista kokemuksista, kehitystasosta, sensoristen mahdollisuuksien tietoisuudesta ja tarpeista ja motivaatiosta (hetkellinen)
- Graspable = tavoitettavuus = onko joku esine oikean muotoinen, sopivan kokoinen, tekstuurinen, oikealla etäisyydellä että voi tarttua ja ottaa haltuun.
- Sudden drop = visuaalinen kuilu -> syvyyden havainnointi kokemusten perusteella
- objektipysyvyys = asiat on samanlaisia, vaikka niitä ei näe. = 3D-objektien rajat
- Liike ja ihmiset
-> dynaaminen havainnointi = liikkeen havaintomaailma
-> ihmisen kiinnostavuus
-> sensoriset ja havainnointitaidot kehittyvät
- Kategoriat ja konseptit = oman havaitsemisen jäsentämistä = pehmeä/kova, isä/äiti, pienet/suuret
Kehityspsykologia, luento 1 huomioita
1. Perinnöllinen = perintötekijöiden aiheuttama
Synnynnäinen = synnytyksen edeltävät/aikaiset/jälkeiset ilmiöt
2. Kohtututkimuksesta saatu tuloksia, että sikiö herkistyy äänille.
3. Perintötekijöitä ja ympäristöä ei voi ”erottaa”.
4. Kehityspsykologiassa paljon länsimaista asiaa. Kulttuuriset erot vielä jäsentymättä.
5. Lue Eric Kandelin tekstejä aivojen ja hermoston muotoutuvuudesta
6. Berger on ehdotellut, että temperamenttikin voisi olla muuttuva
Synnynnäinen = synnytyksen edeltävät/aikaiset/jälkeiset ilmiöt
2. Kohtututkimuksesta saatu tuloksia, että sikiö herkistyy äänille.
3. Perintötekijöitä ja ympäristöä ei voi ”erottaa”.
4. Kehityspsykologiassa paljon länsimaista asiaa. Kulttuuriset erot vielä jäsentymättä.
5. Lue Eric Kandelin tekstejä aivojen ja hermoston muotoutuvuudesta
6. Berger on ehdotellut, että temperamenttikin voisi olla muuttuva
Kehityspsykologia, luento 1
13.11. Luennoitsijana Juhani Ihanus.
Tenttiin luetaan Bergeristä luvut 1–19 ja Lyytisestä sivut 297–322, 343–367 ja 400–470.
Vastasyntynyt
– keskiarvot: 3,2 kg ja 51 cm
– synnynnäisiä refleksejä
– lähiaistit tärkeät
– jo yksilöllisiä eroja
Lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen vaikuttavat tekijät
– lapsi, äiti/isä/ensisijainen hoitaja ja niiden kautta välittyneesti kasvuympäristö ja kulttuuri (tavat, käytännöt yms.)
Lapsen vaikutus vuorovaikutukseen
– temperamentti
– sukupuoli
– ulkonäkö
– fyysiset ominaisuudet
–> ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten lapseen suhtaudutaan (tavallaan vaivihkaa)
– lapsen nonverbaalinen viestintä
– molemmat (lapsi ja ympäristö) vaikuttavat molempiin
–> vuorovaikutus muovaa yksilöiden ominaisuuksista uusia
Temperamentti
– käyttäytymisen tyylillinen osatekijä
–> kommunikointi, nonverbaalinen viestintä
– perinnöllinen osa persoonallisuutta
– biologinen pohja (neuraaliset ja geneettiset erot)
– havaittavissa varhaislapsuudesta asti
–> vauvan tapa suuntautua ja reagoida ympäristöön
– Useita eri dimensioita, 9 temperamenttiulottuvuutta: aktiivisuus, rytmisyys (aktiivisuus-passiivisuus), lähestyminen-välttäminen (kohti vai poispäin suuntautuva), mukautuvuus (tuleeko paha olo muutoksesta?), reaktioiden intensiteetti, reaktioiden kynnys (mikä saa vauvan reagoimaan; äänet, valot), mieliala (aikuisten arviomana, vaihtelee/pysyy), häiriintyvyys, huomion ylläpitäminen (tarkkaavaisuus)
=> yrittää vai luovuttaa helposti => yksi tai useampi ärsyke
– ulottuvuudet esiintyvät yhdistelminä: vaikea/helppo/hitaasti lämpiävä vauva ELI esimerkiksi vaikea on voimakkaasti reagoiva, epäsäännöllinen, negatiivisuus (tulkinnan tasolla, hoitajan näkökulmasta), vihainen (hoitajien tulkintaa)
=> hitaasti lämpiävä: ei liian nopeaa pakotusta muutokseen
– temperamenttipiirteiden vaikutus vuorovaikutukseen
–kasvattajan kuvaus temperamentista on osin objektiivista, osin subjektiivista
Kasvatustyylejä (Baumrind)
– autoritaarinen (eng. authoritarian) eli rankaiseva, heikko kommunikaatio, käskytystä, kaavamainen, tiukat normit
– salliva (eng. permissive)
– demokraattinen-periksiantava eli ehdoton vapaus
– torjuva-laiminlyövä eli ei halua kommunikoida, ”samantekevää”
– traditionaalinen eli ”meillä tässä yhteisössä”, ”toimihan tmä minunkin kohdallani”, aikaa ei oteta huomioon
– autoritatiivinen (authoritative) eli rajat on, mutta on myös vastavuoroisuutta, kuunnellaan, myönnytyksiä.
Yleinen kehityspsykologian esittely
Yritetään ymmärtää miten ja miksi ihmiset muuttuvat ajan myötä, sekä miten ja miksi he pysyvät samanlaisina.
– Tärkeimmät taustateoriat: evoluutioteoria, Freudin teoriat, Piaget, Vygotski...
Dynaaminen systeemi
– ihmisen kehitys jatkuvien muutosten prosessina tai laajempana (ryhmät ja niiden kehitys). Jokaisella muutoksella rooli olla yhteydessä muihin muutoksiin.
=> perhosefekti: metafora, pienikin muutos/tapahtuma voi aiheuttaa sarjan muita muutoksia, jotka voivat muodostaa ison vaikutuksen.
Ekologinen malli (Bronfenbrenner)
– läheltä kauas
– Chromosystem: biologinen, ihminen on ajallinen organismi (”Kävin aamulla lääkärissä kohentamassa mun chromosysteemiä.”)
– Microsystem: perhe, koulu, kaverit (”Tapasin viikonloppuna mun mikrosysteemin.”)
– Exosystem: yhteisö, julkiset palvelut, media (”Luin aamulla mun exosysteemin tarjoamat uutiset”.)
– Macrosystems: kulttuuriset arvot, sosiaaliset olot, tavat, talous (”Mun makrosysteemi väitti, että uuden ihmisen tavatessa pitää kätellä.”)
Elämänkaari näkökulma
– Multidirectional = monilineaarinen (epälineaarinen) kehitys
– Multicontextual = monia konteksteja (tilanne / tapahtuma ympäristö)
– Multicultural = monet kulttuuriset tavat (monikulttuurisuus)
– Tutkimus: Multidisciplinary = monet eri tieteet tuovat tietoa
– Plastic = plastisuus = muutoksia läpi elämänkaaren, joustavuus
Kolme kehityksen keskeistä aluetta
1. Biologinen = aivot ja ruumis
2. kognitiivinen = ajatusprosessit, havainnointi, kieli, muisti
3. Psykososiaalinen = tunteet, persoonallisuus, persoonien väliset suhteet
Alueet kuuluvat yhteen, ne eivät ole irrallisia.
Kehityksen kontekstit (muuttuvia)
– Historiallinen = kohortit (samana vuonna syntyneet, vuosikymmenenä, eli joku yhteinen historiallinen konteksti), sosiaaliset rakenteet (asenteet, käsitteet, rooliodotukset)
– Sosioekonominen = köyhyys, perhe ja naapurit, talous, etniset ryhmät, sosioekonominen status (SES), asuinympäristö
– Kulttuurillinen = arvot, asenteet, odotukset, tavat, fyysiset objektit; vaatteet, asumiskäytännöt – rikas, köyhä, maalainen/kaupunkilainen, etnisyys ja kulttuuri
Ihminen systeemin sisällä
– Aina osa jotain järjestelmää, vuorovaikutuksessa muiden alasysteemien kanssa, monisuuntaisesti. Kontekstit vaikuttavat. Kohortti eli yhdistävän tekijän vaikutus esim. Ikäryhmän vaikutus.
Kehityspsykologia tieteenä
–> tieteellinen menetelmä = tapa etsiä tietoa (todisteita) kysymyksiin
1. Kysymysten asettelu
2. Hypoteesi
3. Testaus
4. Johtopäätökset
5. Löydökset esille
(Muitakin tapoja on.)
Ongelmia = muuttujat
- luonto vs. Hoito // biologia vs. Ympäristö / nature vs. Nurture /
- jatkuvuus vs. Epäjatkuvuus
- Erilaisuus vs. Puute, vaje (deficit)
- Muut: uskonto/tiede, yksilö/yhteisö
=> Mikä on minkäkin osuus tutkimuksen muuttujissa?
Esim. Jos tutkii jotain niin kuuluuhan siihen aina molemmat, ”liian suuria kakkuja”.
Tenttiin luetaan Bergeristä luvut 1–19 ja Lyytisestä sivut 297–322, 343–367 ja 400–470.
Vastasyntynyt
– keskiarvot: 3,2 kg ja 51 cm
– synnynnäisiä refleksejä
– lähiaistit tärkeät
– jo yksilöllisiä eroja
Lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksen vaikuttavat tekijät
– lapsi, äiti/isä/ensisijainen hoitaja ja niiden kautta välittyneesti kasvuympäristö ja kulttuuri (tavat, käytännöt yms.)
Lapsen vaikutus vuorovaikutukseen
– temperamentti
– sukupuoli
– ulkonäkö
– fyysiset ominaisuudet
–> ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten lapseen suhtaudutaan (tavallaan vaivihkaa)
– lapsen nonverbaalinen viestintä
– molemmat (lapsi ja ympäristö) vaikuttavat molempiin
–> vuorovaikutus muovaa yksilöiden ominaisuuksista uusia
Temperamentti
– käyttäytymisen tyylillinen osatekijä
–> kommunikointi, nonverbaalinen viestintä
– perinnöllinen osa persoonallisuutta
– biologinen pohja (neuraaliset ja geneettiset erot)
– havaittavissa varhaislapsuudesta asti
–> vauvan tapa suuntautua ja reagoida ympäristöön
– Useita eri dimensioita, 9 temperamenttiulottuvuutta: aktiivisuus, rytmisyys (aktiivisuus-passiivisuus), lähestyminen-välttäminen (kohti vai poispäin suuntautuva), mukautuvuus (tuleeko paha olo muutoksesta?), reaktioiden intensiteetti, reaktioiden kynnys (mikä saa vauvan reagoimaan; äänet, valot), mieliala (aikuisten arviomana, vaihtelee/pysyy), häiriintyvyys, huomion ylläpitäminen (tarkkaavaisuus)
=> yrittää vai luovuttaa helposti => yksi tai useampi ärsyke
– ulottuvuudet esiintyvät yhdistelminä: vaikea/helppo/hitaasti lämpiävä vauva ELI esimerkiksi vaikea on voimakkaasti reagoiva, epäsäännöllinen, negatiivisuus (tulkinnan tasolla, hoitajan näkökulmasta), vihainen (hoitajien tulkintaa)
=> hitaasti lämpiävä: ei liian nopeaa pakotusta muutokseen
– temperamenttipiirteiden vaikutus vuorovaikutukseen
–kasvattajan kuvaus temperamentista on osin objektiivista, osin subjektiivista
Kasvatustyylejä (Baumrind)
– autoritaarinen (eng. authoritarian) eli rankaiseva, heikko kommunikaatio, käskytystä, kaavamainen, tiukat normit
– salliva (eng. permissive)
– demokraattinen-periksiantava eli ehdoton vapaus
– torjuva-laiminlyövä eli ei halua kommunikoida, ”samantekevää”
– traditionaalinen eli ”meillä tässä yhteisössä”, ”toimihan tmä minunkin kohdallani”, aikaa ei oteta huomioon
– autoritatiivinen (authoritative) eli rajat on, mutta on myös vastavuoroisuutta, kuunnellaan, myönnytyksiä.
Yleinen kehityspsykologian esittely
Yritetään ymmärtää miten ja miksi ihmiset muuttuvat ajan myötä, sekä miten ja miksi he pysyvät samanlaisina.
– Tärkeimmät taustateoriat: evoluutioteoria, Freudin teoriat, Piaget, Vygotski...
Dynaaminen systeemi
– ihmisen kehitys jatkuvien muutosten prosessina tai laajempana (ryhmät ja niiden kehitys). Jokaisella muutoksella rooli olla yhteydessä muihin muutoksiin.
=> perhosefekti: metafora, pienikin muutos/tapahtuma voi aiheuttaa sarjan muita muutoksia, jotka voivat muodostaa ison vaikutuksen.
Ekologinen malli (Bronfenbrenner)
– läheltä kauas
– Chromosystem: biologinen, ihminen on ajallinen organismi (”Kävin aamulla lääkärissä kohentamassa mun chromosysteemiä.”)
– Microsystem: perhe, koulu, kaverit (”Tapasin viikonloppuna mun mikrosysteemin.”)
– Exosystem: yhteisö, julkiset palvelut, media (”Luin aamulla mun exosysteemin tarjoamat uutiset”.)
– Macrosystems: kulttuuriset arvot, sosiaaliset olot, tavat, talous (”Mun makrosysteemi väitti, että uuden ihmisen tavatessa pitää kätellä.”)
Elämänkaari näkökulma
– Multidirectional = monilineaarinen (epälineaarinen) kehitys
– Multicontextual = monia konteksteja (tilanne / tapahtuma ympäristö)
– Multicultural = monet kulttuuriset tavat (monikulttuurisuus)
– Tutkimus: Multidisciplinary = monet eri tieteet tuovat tietoa
– Plastic = plastisuus = muutoksia läpi elämänkaaren, joustavuus
Kolme kehityksen keskeistä aluetta
1. Biologinen = aivot ja ruumis
2. kognitiivinen = ajatusprosessit, havainnointi, kieli, muisti
3. Psykososiaalinen = tunteet, persoonallisuus, persoonien väliset suhteet
Alueet kuuluvat yhteen, ne eivät ole irrallisia.
Kehityksen kontekstit (muuttuvia)
– Historiallinen = kohortit (samana vuonna syntyneet, vuosikymmenenä, eli joku yhteinen historiallinen konteksti), sosiaaliset rakenteet (asenteet, käsitteet, rooliodotukset)
– Sosioekonominen = köyhyys, perhe ja naapurit, talous, etniset ryhmät, sosioekonominen status (SES), asuinympäristö
– Kulttuurillinen = arvot, asenteet, odotukset, tavat, fyysiset objektit; vaatteet, asumiskäytännöt – rikas, köyhä, maalainen/kaupunkilainen, etnisyys ja kulttuuri
Ihminen systeemin sisällä
– Aina osa jotain järjestelmää, vuorovaikutuksessa muiden alasysteemien kanssa, monisuuntaisesti. Kontekstit vaikuttavat. Kohortti eli yhdistävän tekijän vaikutus esim. Ikäryhmän vaikutus.
Kehityspsykologia tieteenä
–> tieteellinen menetelmä = tapa etsiä tietoa (todisteita) kysymyksiin
1. Kysymysten asettelu
2. Hypoteesi
3. Testaus
4. Johtopäätökset
5. Löydökset esille
(Muitakin tapoja on.)
Ongelmia = muuttujat
- luonto vs. Hoito // biologia vs. Ympäristö / nature vs. Nurture /
- jatkuvuus vs. Epäjatkuvuus
- Erilaisuus vs. Puute, vaje (deficit)
- Muut: uskonto/tiede, yksilö/yhteisö
=> Mikä on minkäkin osuus tutkimuksen muuttujissa?
Esim. Jos tutkii jotain niin kuuluuhan siihen aina molemmat, ”liian suuria kakkuja”.
Subscribe to:
Posts (Atom)