Kognitiivinen psykologia, luento 1

Mallit muistissa tekee maailman. Siitä on hyvä lähteä tarkastelemaan ensimmäisen luennon antia muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittamisen saralla.

Historiaa
– Kognitiivisen psykologian pahin kilpakumppani oli alkuaikoina behaviorismi, jossa kaiken uskottiin perustuvan yksinkertaiseen palkkio-rangaistus-teoriaan. Noh, sehän ei tietysti riitä mitenkään selittämään ihmisen oppimista ja toimintaa. Ehkä juuri ja juuri pupujussin.

Noam Chomsky ampui jatkoaikamaalin, köh, behavioristien maaliin vuonna 1957 julkaistulla artikkelillaan. Nykyään behavioristit myöntävät, että kognitiolla on sijaa psykologiassa.

– Informaatioteoria nosti päätään 40-50-lukujen vaihteessa. Silloiset vertaukset ihmismielen ja tietokoneiden samankaltaisuudesta voi unohtaa. Päässä suriseva aivomöhkelä on aika paljon monimutkaisempi kuin Intelin nopein Pentium-prosessori.

– Sitten tulivat: 1. Symboleja prosessoiva systeemi 2. Mentaaliset representaatiot
1. Ulkoinen todellisuus muutetaan sisäiseksi; Jarmon suusta tuleva luento, ääniaallot, siirtyvät aineen, tässä tapauksessa ilman, välityksellä korviini. Korvakosketuksen jälkeen asian ymmärrettäväksi tekeminen vaatii vielä 15-20 erilaista toimintoa.
2. Sisäiset mallit. Lukuisat tavat, joilla asioita pyöritellään päässä.

– Veljekset: Kognitiivinen psykologia, kognitiivinen neurotiede, kognitiotiede.

– Ulrich Neisserin havaintokehä ei selitä mitään! Muistakaa se, kun aloitatte tenttivastauksenne, että "havaintokehän mukaan..."

Yleistä kognitiivisesta psykologiasta

– Kognitiiviset prosessit tarkoittavat oman mielen sisällä käsiteltäviä asioita. Prosessien hierarkia tärkeä.

– Aistiminen => fysiologista. Eläimille tyypillistä => aistielimet muuttavat esim. ääniaallot hermostolle sopiviksi signaaleiksi. => vasta kun ne menevät aivoihin ja tehdään havainto, niin se on psykologiaa.

– Havaintoprosessien käsittely => kognitiivinen psykologia
Tarkkaavaisuus => valintaprosesseja, osa tiedoista pääsee jatkokäsittelyyn ja tietoisuuteen

– Muisti (pahoittelen tynkää muistiinpanoa, en vaan millään muista mitä tässä kohdassa puhuttiin, oh the irony!)

– Ajattelu => ongelmanratkaisua. Uuden luomista, kun rutiinit ei auta eli luodaan vanhoista malleista uusia.

– Oppiminen/opiskelu ja niiden erot

– Tiedonkäsittelyn kaksisuuntaisuus hahmotutkimuksessa. Kuva tulossa.
=> esimerkiksi lukemista ei voi aikuisena kytkeä pois päältä. Se on silloin tekstin ohjaamaa.

– Sarja- ja rinnakkaisprosessointi toimivat molemmat

Tarkkaavaisuus

– Ulkomaailmasta tulevan informaation valinta
– Suppilo (pullonkaula, bottle neck) -teoria, mihin menee ylimääräinen info?

– Valikoiva tarkkaavaisuus (focused, selective attention)
=> näönvarainen, kuulonvarainen
=> yksi asia kerrallaan

– Jaettu tarkkaavaisuus
=> monta asiaa kerrallaan

Valikoiva kuulonvarainen tarkkaavaisuus

– dikoottisen kuuntelun kokeet (kuulokkeet kaverille päähän, ja molemmista eri asiaa...)

– Colin Cherry (1953) (Kirjan sivu 142)
=>Coctail-juhlat-ilmiö: kuinka voi kuunnella vain yhtä ihmistä hälinässä
=> perustuu C:n mukaan äänen fysikaalisten piirteiden eroihin (puhujan sijainti, äänen intensiteetti...)
=> teorian mukaan kahdesta yhtäaikaisesta äänestä vain toisesta ymmärtää asiasisällön, toisesta kuulee vain fyysisen äänen, ei sisältöä.

– Donald Broadbent (1958) (Kirjan sivu 143)
=> Suodatinteoria (filter theory), kaksi viestiä yhtä aikaa puskurille, josta toinen pääsee läpi fysiologisten piirteiden perusteella, toinen siirtyy käsiteltäväksi myöhemmin. Ilman puskuria tulisi kognitiivinen ylikuormitus.
=> Kritiikkiä: harjoitus parantaa yhtäaikaa kuuntelua, jonkin aistipiirin infon käsittely ei kuormita toista aistipiiriä ja estä sen tarkkaavaisuutta, prosessointi voi olla tiedostamatonta, kuitenkin tarkkaavaisuuden kohde on enemmän prosessissa sun päässä (nyt en tiedä mitä olen tossa vikassa tarkoittanut, heh...)

– Johnston ja Heinz (1978)
=> Mitä useampia prosessoinnin tasoja on ennen valintaa, sitä suurempia vaatimuksia kohdistuu prosessoinnin kapasiteettiin
=> Tästä johtuen valinta tapahtuu niin varhaisessa vaiheessa kuin tehtävän tai vallitsevien olosuhteiden kannalta on mahdollista

– Tarkkaavaisuuden neurokognitiivisesta tutkimuksesta
=> tilapäinen muistijälki = tarkkaavaisuusjälki = tarkkaavaisuuden aikana ylläpidetty valikoiva ärsykemalli kuuloaivokuorella
ELI muistijälki auttaa pitämään tarkkaavaisuuden halutussa kohteessa, sitten esimerkiksi lähestyvä kirvesmurhaaja voi viedä huomion kun sen tekemä jälki on niin iso, ku se on jo parin metrin päässä suu vaahdossa ja kirves tanassa...

Huh, aika pitkä teksti. Jos löydät virheitä, niin älä pelkää kommentoida. Niitä varmasti meinaan löytyy.

"Huhuu! Täällä ois moniste."

Ensimmäinen oikea luento on nyt onnellisesti takana. 139 muun ihmisen kanssa jaettu elämys oli hieno. Olo luennon jälkeen oli, että "tämähän oli kuin koulua, mutta kivaa ja mielenkiintoista." Luennoitsijana toiminut Jarmo Herkman tiesi mistä puhui ja osasi esittää asiansa niin, että sitä jaksoi vaivatta seurata. Jännittävät esimerkit, sitaatit, kaneetit ja jopa yksi karjaisu kiidättivät luentoa vauhdilla eteenpäin.

Ja tentin voi kuulemma päästä läpi lukematta, jos kuuntelee luennoilla tarkkaavaisesti. En aio ottaa siitä neuvosta vaaria, vaan laitan viikonlopuksi nenän kiinni kirjaan. Ainakin hetkeksi.

Ja meillä kaikilla pitäisi kuulemma olla kolmen kuution kokoiset päät, jos haluasimme prosessoida kaiken ulkomaailmasta tulevan informaation. Siinä ois mummoilla duunia, kun ne virkkais meille pipoja.

Motivaatio

Tuutori kysyi luokalta "miksi olemme täällä?". Kysymys ei ole ihan niin filosofinen kuin miltä se ensin näyttää: miksi siis olemme päättäneet aloittaa opinnot juuri avoimen psykan kurssilla?

"Kuka pyrkii psykologiksi? Kuka on hakemassa uutta näkökulmaa nykyiseen työhönsä" Itse en viitannut kummassakaan kohdassa. En oikein tiedä miksi olen täällä; lähinnä kai siksi, että olen jo pitkään halunnut tulla tänne, ja vasta nyt uskalsin. Mutta sekään ei taida vastata kysymykseen.

Jaarittelu sikseen, kyllä minulta motivaatiota silti löytyy, vaikka en tiedäkään mistä se tulee.

Motivaatio

Psykologiassa motivaatio on käyttövoima (halu), joka on kaikkien eliöiden toiminnan syynä.

Motivaation käsitettä on käytetty kuvaamaan sitä 1) mikä aktivoi organismin (aktivaatio) 2) mikä saa organismin valitsemaan juuri tietyn vasteen tai käyttäytymisen (valinta/selektio ja ohjaaminen) ja 3) miksi organismi vastaa samaan ärsykkeseen välillä eri tavoilla (valmius vasteeseen). Yksinkertaisesti motivaatioteorian tulisi vastata kysymykseen "miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme". Erääksi motivaatioteorioiden jaoksi on ehdotettu ns. push-pull-dikotomiaa: toisissa teorioissa oletetaan jokin "työntävä", organismin sisäinen motivaatiovoima (perinteisesti tension/sisäisen jännitteen vähentäminen, tension reduction), toisissa taas jokin "vetävä", organismin ulkopuolella oleva motivaatiovoima (perinteisesti palkkiot/rangaistukset). Hedonistisia motivaatioteorioita yhdistää korostus organismin pyrkimisestä nautinnon tavoitteluun ja ahdistuksen/kivun välttämiseen. Tärkeitä motivaatiokäsitteitä ovat mm. vietti, tarve, tavoite, kausaaliattribuutio ja flow. (Pervin 2003 : The science of personality, 104-142.)

-wikipedia.fi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Motivaatio)

Orientaatioluento

Eilisellä orientaatioluennolla käytiin lähinnä läpi samoja asioita, jotka jo Avoimen Internetsivuiltakin löytyvät.

Luennon veti tuutori Aki Kuitunen, jonka tavoittaa sähköpostiosoitteesta tuutori-psykologia(at)avoin.helsinki.fi.
Hän myös mainitsi, että jos et saa viikossa postia postituslistalta, niin ilmoita. Tärkeää asiaa tulossa siis.

Vanhoja tenttikyssäreitä voi käydä kopsimassa asiakaspalvelussa tai yrittää etsiä kompleksin sivuilta.

Koulun sisäverkosta pääsee nelliportaaliin, josta löytää kaiken maailman artikkeleita.

Lisäksi luennolla käytiin läpi oppismetodeja ja kurssien sisältöä.
- Muista kysellä tekstiltä kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. Tee lukemisesta aktiivista toimintaa!
- Näillä kursseilla luetaan, ei tehdä harjoitustöitä tai vastaavia.

Kaiken kaikkiaan tuntuu ihan hyvältä. Tästä se lähtee.

Tämä oppimispäiväkirja käsittelee...

... Helsingin Avoimen yliopiston Psykologian perusopintoja.